Koulutus on panostus tulevaisuuteen, eikä siitä voida tinkiä
Julkaistu Iisalmen Sanomissa 27.3.2023
Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus ovat riippuvaisia opetuksen laadusta ja koulutustasosta. Suomalaisten koulutustaso ja oppimistulokset ovat olleet laskussa 1990–2000 luvun vaiheesta lähtien. Juurisyy tähän on 90-luvulta alkanut sivistyssektorin julkisen rahoituksen väheneminen, mutta oppimistuloksiin heijastuvat myös sosiaaliseen taustaan liittyvät erot. Liian moni lapsi ja nuori jää koulupolullaan ilman riittävää oppimisen tukea.
Korkeakouluopintoihin pääsy on ollut vuosi vuodelta vaikeampaa. Vuosituhannen vaihteesta lähtien korkeakouluopiskelun aloittaneiden määrä on laskenut, sillä aloituspaikkojen vähentäminen on haastanut opiskelemaan pääsyä. Tilastot kertovat karun totuuden jatko-opintoihin pääsyn haasteista: viimeisen 20 vuoden aikana alle 50 % uusista ylioppilaista on jatkanut opintojaan yliopistokoulutuksessa, ammattikorkeakoulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa. Viime vuosien uusista ylioppilaista noin 27 % oli ilman jatko-opiskelupaikkaa vielä kolme vuotta valmistumisen jälkeen.
Samaan aikaan kun opetuksen ja koulutuksen rahoituksesta ja laadusta on niistetty, on nuorten pahoinvointi lisääntynyt hälyttävästi. Tutkimustulosten mukaan nuoret ovat huolissaan omasta jaksamisesta ja psyykkisestä hyvinvoinnista sekä tulevaisuuden toimeentulostaan. Pahoinvoinnin taustalla olevat yksinäisyys, pärjäämisen pakko ja riittämättömyys kytkeytyvät suoraan opetukseen ja koulutukseen. Nuoren on vaikea luottaa tulevaisuuteen, kun toisen asteen opintojen jälkeisen jatko-opiskelupaikan tai työpaikan saaminen on epävarmaa.
Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin on panostettava. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kouluttautua, työllistyä ja luoda oma polkunsa. Viime vuosina aloitettua korjausliikettä korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisessä on jatkettava ja koulutuksen rahoitusta lisättävä. Koulutuksesta tai sen laadusta ei tule leikata yhtään. Myös Suomen kansainvälinen kilpailukyky on vaarassa, jos nuorten osaamiseen ja koulutustasoon ei panosteta.
