Yhteistyöllä kestävästi kehittyvän
Kuopion puolesta

Kesälomanostona tämä oivallinen kuntalaisaloite, joka ansaitsee saada Kuopiossa laajaa kannatusta:
https://yle.fi/a/74-20171871

Aloitteessa mainittujen Kuopionniemen metsä- ja viheralueiden virkistys- ja luontoarvot on syytä turvata tulevillekin sukupolville ilman, että potentiaaliset hakkuut, kaavamuutokset ja rakentaminen pääsevät niitä uhkaamaan tulevaisuudessa. Kuva alla hienolta Jynkänniemen alueelta.

Vihreät nimesivät edustajia luottamustoimiin

Minua esitetään tulevaksi vaalikaudeksi Mestar Kuopio Oy:n hallituksen varapuheenjohtajaksi (https://mestar.fi/). Pitkäaikaisen Jätekukko Oy:n hallituksen puheenjohtajuuden ja kiertotaloustoimialalla vaikuttamisen jälkeen on mielenkiintoista päästä toimimaan kunnossapidon ja infrarakentamisen parissa, jossa myös uusiomateriaalien käytöllä on oma roolinsa. Toimin lisäksi vihreän valtuustoryhmän 1. varavaltuutettuna.

Mukavaa ja aurinkoista kesää – Pave Maijasen sanoin, pitäkää huolta! ☀️

Neulamäenrinteen asemakaavaluonnokset tarkoitus laittaa nähtäville

Ylihuomisessa (28.5.) ja osaltani viimeisessä kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa asiakohtia taas riittää (27 kpl). Listalla mm. metsähakkuita, Kauppatorin esiintymislavaa, Sorsasalon asemakaavoitusta (ns. Finnpulpin tontti) kuin myös Neulamäenrinteen asemakaavoitusta, josta tässä tarkemmin.

https://kuopio.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2025516-5

Suhtaudun erittäin kriittisesti alueen täydennysrakentamiseen sen luonto- ja virkistyskäyttöarvojen takia; olkoonkin, että rakentaminen ilmeisestikin olisi yleiskaavan mukaista.

Kaavaluonnoksista VE1 ei etenkään ole mielestäni toteuttamiskelpoinen (tielinjaus jyrkänteen lähelle). Itseäni hieman ihmetyttää, kuinka kaavaluonnoksia voidaan laatia ja asettaa nähtäville ilman, että luontoselvityksiä on kattavasti tehty.

Asemakaavojen sisältövaatimuksia koskevan alueidenkäyttölain 54 § 2 mom. mukaan:

”Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.”

Esityslistan liiteaineistossa olevan kaavaselostuksen mukaan luontoselvityksiä tehdään kevään 2025 ja kesän 2025 aikana, sekä tarpeen mukaan kaavatyön edetessä. Luontoselvityksiä ei ole aineiston liitteenä. Miten kaavakarttaluonnokset on voitu laatia ennen kuin alueen luontoselvitykset on toteutettu, eli miten voidaan etukäteen tietää, ettei luonnosvaihtoehtojen mukaisesti toimien hävitetä alueidenkäyttölaissa mainittuja erityisiä luonnonympäristöön liittyviä arvoja?

Kun lukee esityslistan liiteaineistona olevaa kaavaselostusta (kohta 2.1.2), niin selviää, millaisen luonnonympäristöltään arvokkaaseen kokonaisuuteen kuuluvan ja kytkeytyvän alueen sirpaloimisesta Neulamäen/jyrkänteen harjan rakentamisessa on kyse:

"Selvityksen rajaus Neulamäen itärinteestä käsittää kaava-alueen itäisimmän osan ja ulottuu Loimutien eteläosan kohdalta pohjoiskärkeen. METSO-kartoituksen mukainen Neulamäen itärinne ulottuu kaava-aluetta pohjoisemmaksi ja osittain myös kaavan selvitysalueelle. METSO-kartoituksen mukaan Neulamäen itärinne on luonnonsuojelullisesti arvokas alue, joka täyttää METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Valtaosa alueen pinta-alasta (96 %) on
METSO-kriteerien mukaan arvioituna 1.luokkaa. Alue on lajistollisesti ja luontotyyppiensä puolesta arvokas ja alueen puuston vanhin osite on noin 43 %:lla alueen pinta-alasta arviolta vähintään 150-200+ vuotiasta. Pohjois-Savon metsistä noin 1,5 % on iältään yli 140-vuotiasta (Metsätilastollinen vuosikirja 2023).

Alueelta tunnetaan yhteensä 12 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia ja 7 vanhan metsän indikaattorilajia. Lisäksi alueella elää sienilaji, joka sekvenssianalyysin mukaan ei sovi mihinkään tunnettuun sienisukuun. Alueelta tunnetaan yhteensä 15 uhanalaista tai silmälläpidettävää luontotyyppiä ja erityisesti alueen vanhat kangas- ja kalliometsät ovat erittäin edustavia ja paikoin käytännössä luonnontilaisia. Alueella esiintyy myös edustavia lehtoja."

Huomionarvoista myös on, että kaupungin oma METSO-kartoitus (v. 2024) on toteutettu Savilahden osayleiskaavan laadinnan jälkeen, mihin asemakaava pohjaa. Savilahden osayleiskaavaa varten mahdollisesti laadituista luontoselvityksistä on jo sen verran aikaa, että ne eivät todennäköisesti kuvasta alueen nykytilaa.

Neulamäenrinteen kaltaiset alueet tulisi jättää mielestäni rakentamatta ja kohdentaa rakentaminen luonnonympäristöltään vähäpätöisemmille alueille.

Se oli tänään tällä erää viimeinen valtuuston kokous Kuopion kaupunginvaltuutettuna, ulkona odotti aurinkoinen kevätsää ☀️

Listalla verrattain paljon asiaa (mm. vuoden 2024 tilinpäätös ja ympäristökertomus). Kommentoin kokouksessa vuoden 2024 ympäristökertomusta seuraavasti:

"Haluan kiittää hyvästä ympäristökertomuksesta ja siitä työstä, mitä kaupunkiorganisaatiossa luonnon - ja sitä myötä ihmisten hyvinvoinnin - hyväksi tehdään.

On uudistettu keskeisiä kaupunkistrategiaa toteuttavia ohjelmia, kuten Viksu Kuopio ja LUMO-ohjelma, jonka laadinnan ohjausryhmässä sain itse olla mukana. Kuten ympäristökertomuksessa todetaan, luontokadon torjuminen ja muuttuvaan ilmastoon sopeutuminen edellyttävät aktiivisia toimia kaupungilta.

Tietoa on, hyviä ohjelmia on. Konkreettinen edistäminen ja toimeenpano monien asioiden osalta jää seuraavan valtuuston tehtäväksi. On aika siirtyä entistä pontevammin puheen tasolta tekoihin tässä teemassa."

Ps. Olen läsnä varavaltuutettuna jo seuraavassa valtuuston kokouksessa 2.6., joten kokonaan en valtuustotalolta katoa 😄

Jätekukon Kuopion lajitteluasema tarkoitus siirtää osaksi Matkuksen yhteyteen rakentuvaa kiertotalouskokonaisuutta

Elävä Säätiön kierrätyskaupan ja Jätekukon Kuopion lajitteluaseman yhteen tuomisen tavoitteena on mm. edistää materiaalien uudelleenkäyttöä. Ns. jätehierarkian mukaisen etusijajärjestyksen mukaanhan ensisijaista onkin jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen sekä uudelleenkäytön valmistelu. Vasta tämän jälkeen kierrätys ja hyödyntäminen energiana, ja viimeisenä vaihtoehtona loppusijoitus.

Jätekukon asiakkaiden näkökulmasta ja lajittelun helpommaksi tekemisen kannalta olen yhtiön hallituksen puheenjohtajana jo pitkään pitänyt tärkeänä saada Kuopion alueelle moderni lajitteluasema nykyistä melko syrjäistä sijaintia keskeisemmälle alueelle. Olen iloinen, että yhteistyö Ingka Centres Kuopio Oy:n ja Elävä Säätiön kanssa on nyt johtamassa hienon kokonaisuuden rakentumiseen logistisesti erinomaiselle paikalle.

Ylen juttu aiheesta: https://yle.fi/a/74-20160733

Tänään kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa mm. Matkuksen yritysalueen asemakaavoitusta koskeva luonnosvaiheen aineiston nähtäville laitto.

Kun kerran kyseiselle alueelle aiotaan rakentaa, kannatan luonnoksista vaihtoehtoa 1 (VE1), jossa tielinjaus viedään kauemmas arvokkaasta metsäalueesta (suojelualue (SL), Matkuksenlehto) ja jätetään sille suurempi suojaviheralue (EV). Tällöin toteutettavat yritystontit jäävät toki hieman pienempikokoisiksi.

Vaikka kyse on vasta luonnosvaiheesta, niin itse aistin, että kaupunkiorganisaatiossa on kuitenkin tahtotila tehdä suurempia yritystontteja ja jättää luontoarvojen huomioinnin painotus vähemmälle, eli todennäköisesti vaihtoehtoa 2 (VE2) tullaan tulevaisuudessa ratkaisuksi esittämään. Siinä tielinjaus tuodaan lähemmäs suojelualuetta ja suojaviheralue jää pienemmäksi.

Kyseinen hanke on kestänyt sangen pitkään. Vielä 2020-luvun vaihteessa kaupunki suunnitteli osin Natura-alueenkin päälle rakentamista, mikä ei vähemmän yllättäen ollutkaan mahdollista (vaatisi valtioneuvoston luvan), ja minkä vuoksi asia jäi tuolloin "hautumaan".

https://kuopio.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025515