Suomen kansallismaisemat ovat vaalimisen arvoisia – malminetsintä huolettaa syystäkin
Julkaistu Karjalaisessa 23.3.2023
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 20.3.2023
Julkaistu Karjalan Heilissä 15.3.2023
Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista, ja jo vuonna 1926 otettiin käyttöön reittiä kuvaava tunnuslause “Heinäveden reitti – kappale kauneinta Suomea“.
Kuusi kanavaa sisältävä Heinäveden reitti alkaa Kuopion Suvasvedeltä ja kulkee Soisalon saaren itäpuolitse lopulta Savonlinnaan saakka. Reitin varrella sijaitsevat mm. Koloveden kansallispuisto ja upea Kermajärvi, joka vielä kuuluu kirkasvetisiin helmiin tummenevien järvivesiemme joukossa. Heinävesi on myös arvokas hiljainen alue Suomen ainoine luostareineen. Alueen merkittävää matkailupotentiaalia vahvistaisi myös Palokin koskien vapauttaminen.
Tulevaisuudennäkymiä hämärtää kuitenkin mahdollinen tuleva kaivostoiminta. Grafintec Oy:lla on ollut vuodesta 2017 lupa etsiä grafiittimalmia Heinävedeltä Aitolammen alueelta. Marraskuussa 2022 yhtiö sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä jatkoluvan malminetsinnälle.
Luonnoltaan arvokkaille alueille, joiden elinkeinostrategia pohjautuu puhtaan luonnon säilymiseen, ei kaivata malminetsintää eikä kaivostoimintaa. Syystäkin, sillä malminetsinnän ja kaivostoiminnan sekä merkittävien luonto- ja maisema-arvojen yhteensovittaminen on haastavaa. Pelkkä malminetsintäluvan olemassaolo voi heikentää alueellisia investointeja luomalla epävarmuutta tulevasta maankäytöstä. Arvokkaiden vesistöjen läheisyydessä malminetsintä voi välillisesti vaikeuttaa mm. matkailuelinkeinon kehittämistä.
Koneellinen malminetsintä vaikuttaa myös suoraan ympäristöönsä. Kairakoneiden ajourat jättävät jälkensä maisemaan ja kasvillisuuteen. Kairaukset voivat vaikuttaa alueen vesitalouteen ja vesiympäristöön luontoon johdettavien huuhteluvesien myötä. Kairauksissa käytettävät apuaineet voivat olla vesieliöstölle haitallisia. Myös tutkimuskaivantojen ja koelouhinnan maisema- ja pohjavesivaikutukset ovat huomattavat.
Eduskunta hyväksyi 20.2.2023 lakiehdotuksen kaivoslain muuttamisesta. Vaikka lakimuutokset mm. parantavat kuntien vaikutusmahdollisuuksia kaavoituksen avulla, jää alan ympäristösääntelyn osalta edelleen kehitettävää.
Kaivostoiminnan elinkaaren aikaista ympäristönsuojelun tasoa on tavoite parantaa vuosina 2023–2025 toteutettavan lakihankkeen myötä. Myös malminetsintää koskevan lainsäädännön kehittämiseen on edelleen panostettava tulevalla hallituskaudella.
Vaikka on selvää, että fossiilitaloudesta irtautumiseen tarvitaan myös akkumineraaleja, ei niitä tule hankkia hinnalla millä hyvänsä. Kestävä kaivostoiminta vaatii kokonaisvaltaista tarkastelua. Erityisen arvokkaat luontoalueet, kulttuuriympäristöt ja vesistöt on säästettävä kaivostoiminnan vaikutuksilta.
Petri Nieminen, ympäristöasiantuntija, eduskuntavaaliehdokas (vihr.), Kuopio
