Palokin kohtalo on PKS:n omistajakuntien käsissä
Julkaistu Karjalaisessa 27.2.2023
Julkaistu Savon Sanomissa 14.2.2023
Eduskuntavaaliehdokkaat Jertta Harinen (kesk.) ja Sanna Rissanen (sd.) nostivat kirjoituksissaan esille tärkeän ja ajankohtaisen aiheen (SS 10.2.2023).
Vuonna 1961 rakennetun Palokin pienvesivoimalaitoksen turpiini vaatii uusimista, joten ratkaisut alueen tulevaisuudesta tehdään nyt. Mikäli turpiini-investointi tehtäisiin ja sen elinikä olisi vastaava kuin alkuperäisellä turpiinilla, tarkoittaisi se Palokin koskien säilymistä vesivoimantuotannossa seuraavatkin 60 vuotta.
Kuitenkin äärimmäisen uhanalainen järvilohi sekä erittäin uhanalainen taimen tarvitsisivat Vuoksen vesistöalueelle lisääntymis- ja poikasalueita, jotta lajien säilyminen voidaan turvata. Pahentuneen vesihometilanteen vuoksi näiden kalalajien säilyttämistä ei voida enää laskea pelkästään laitosviljelyn varaan.
Asian tiimoilta on käyty kansalaiskeskustelua ja koskien vapauttamista on esitetty mm. Tuusniemen ja Heinäveden kuntien tilaamassa selvityksessä. Asian tärkeys noteerattiin valtakunnankin tasolla syksyn budjettiriihen yhteydessä; Palokki mainitaan itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä selvittäneen valtiosihteerityöryhmän loppuraportissa. Tällä hetkellä Pohjois-Savon ELY-keskus tekee maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta selvitystyötä, jossa mm. arvioidaan Palokin vesivoimalaitospadon purkamisen sekä koskien kunnostamisen toteutettavuutta ja vaikutuksia. Toivottavasti koskien vapauttaminen osoittautuu selvityksen lopputulemana mahdolliseksi eri näkökulmista.
Palokin pienvesivoimalaitoksen omistaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, joka on tuonut 30.9.2022 julkaistussa tiedotteessaan esille tahtotilansa kehittää aluetta lähtökohtaisesti vesivoimantuotannon ehdoilla. Yhtiö on käsitykseni mukaan ollut haluton neuvottelemaan laitoksen myymisestä.
Yhtiön keskeisinä omistajatahoina toimii Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueella sijaitsevat 17 eri kuntaa. Jotta pienvesivoimalaitoksen myyminen ja sen jälkeinen koskien kunnostus voisi olla mahdollista, tulisi omistajakuntien evästää yhtiökokousedustajiaan esittämään alueen kehittämisen prioriteetiksi koskien vapauttamista.
Asiassa tarvitaan omistajaohjauksen suhteen maakunta- ja puoluerajat ylittävää yhteistyötä. Löytyykö alueelta tahtoa koko itäisen Suomen elinvoimaa ja aluetaloutta kehittävän sekä uhanalaisten vaelluskalalajien tulevaisuutta turvaavan ennallistamishankkeen puolesta?
Ratkaisun avaimet ovat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistavien kuntien käsissä.
