Finnpulpin havusellutehdashankkeen kaatumisen jälkeen olisi uusien suunnitelmien aika – Onko Kuopion kaupungilla edelleen utopistiset visiot Sorsasalon kehittämisessä?
Viime vuosina Savon Sanomissa on ollut vähintään kerran puolessa vuodessa juttu Finnpulpin havusellutehdashankkeeseen ja/tai Sorsasalon kehittämiseen liittyen. Tuorein julkaistiin vajaa viikko sitten 5.2. otsikolla ”Kuopio ei ole vielä luopunut toivostaan Sorsasalossa”. Sen mukaan kaupunki aikoo kevään aikana käydä läpi kaikki merkittävät metsäteollisuuden toimijat ja avata keskustelua heidän suuntaansa Sorsasalosta.
Investointien saaminen Kuopioon ja työpaikkojen luonti ovat tärkeitä asioita, mutta Sorsasalon kehittämisen tulisi perustua realistiseen kuvaan toimintaympäristöstä. Finnpulpin tehdashankkeen kaatuminen osoitti, että jo valmiiksi kuormitettuun Kallaveteen ei ole varaa juuri lisätä kuormitusta. Tehtaiden kokoluokat tulisi mitoittaa vastaanottavan vesistön mukaan ja ylipäätään sijoittaa ne paikoille, jossa vesistö kuormituksen kestää. Myös puuraaka-aineen saatavuuden suhteen tilanne on muuttunut suuresti muutaman vuoden takaisesta, mutta Kuopiossa tähän ei ole herätty.
Lehtijutussa kaupungin elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen viittaa Finnpulp-hankkeen peruselementtien olleen kunnossa, mistä olen vahvasti eri mieltä. Jutussa myös mainitaan, että ”Kuopio ei enää välttämättä havittele tontilleen sellun keittämistä vaan puuraaka-aineen käyttämistä uudella tavalla.” Samassa yhteydessä Pitkänen mainitsee Sorsasalon sijaitsevan keskellä Itä-Suomen metsävarantoa. Samoilla sanoin hän jo viime syksynä (SS 20.9.2022) uskoi Sorsasalon tontin mahdollistavan merkittävää teollista toimintaa keskellä Itä-Suomen metsävarantoa.
Kaupunginvaltuutettuna ja kaupunkirakennelautakunnan jäsenenä olen kysynyt tästä aihepiiristä virkamiehiltä, mutta koska mitään periaatepäätöksiä ei ole tehty, eikä mahdollisista keskeneräisistä neuvotteluista voi enempää kertoa, olen saanut ympäripyöreitä vastauksia. Olen siis autuaan tietämätön kyseisen alueen tulevista suunnitelmista. Vastikään 9.1.2023 kaupunginhallituksen pöytäkirjassa viitataan Finnpulp-hankkeeseen seuraavalla tavalla: ”Kyse on yksittäishankkeesta ja mainittua ympäristölupaa koskeva päätös ei ota kantaa lainvoimaisen asemakaavan mukaisen toiminnan toteuttamiseen Sorsasaloon.”
Alueella nykyisin voimassa oleva Sorsasalon itäosan asemakaava (lainvoimainen 19.1.2018, kaavatunnus 787) mahdollistaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen rakentamisen alueelle. Tällaisen laitoksen rakentaminen voisi vaikuttaa yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuuksiin Kuopion ja Siilinjärven välisellä alueella, kuten myös kaavaselostuksessa mainitaan: ”Lisäksi Seveso-direktiiviin liittyvän konsultointivyöhykkeen määrittelyn ja kemikaaliluvituksen yhteydessä arvioidaan jatkossa kemikaalien varastointiin liittyviä riskejä ja varotoimenpiteitä. Hankkeella voi kuitenkin olla vaikutusta maakuntakaavassa merkittyihin yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntiin ja täydentämisalueisiin rajoittamalla uusien herkkien toimintojen (esim. asutus, päiväkodit, koulut) sijoittamista varsinkin Siilinjärven puolella.”
Mielestäni Sorsasalon alueen toimintaympäristö muuttui 19.12.2019 KHO:n Finnpulp-päätöksen myötä, eikä tontti mahdollista merkittävää teollista tuotantoa ainakaan vesistöpäästöjen osalta. Tämä ei kuitenkaan estänyt kaupungin virkamiehiä jatkamasta haaveilua hankkeen toteutumisesta. Esim. 28.4.2021 Savon Sanomat kirjoitti, että ”Kuopion elinkeinojohtaja Jukka Pitkäsen mukaan Finnpulp-hankkeen suunnittelu on jatkunut aktiivisesti ja yhtiö käy tiivistä vuoropuhelua kaupungin suuntaan.”. Lopulta KHO pisti hommalle pisteen hylkäämällä 25.1.2022 Finnpulp Oy:n purkuhakemuksen, joka koski KHO:n yhtiön ympäristöluvan evännyttä päätöstä.
Kirjoitin aiheesta Savon Sanomiin 29.1.2022 ja toivoin tuolloin, että alueen suunnittelua voitaisiin lähteä edistämään alueelle jo suunnitteilla olleen pk-yrityksille tarkoitetun kaavan pohjalta. Ajatusta tukee viime vuosien tonttireservien selkeä väheneminen; kasvava kaupunki toki tarvitsee tontteja yritystoiminnalle. Nyt kaupunki onkin jo aikeissa asemakaavoittaa v. 2016 hyväksytyn osayleiskaavan mukaisesti pk-yrityksille tontteja Pieneen Neulamäkeen, jonka metsäiset alueet näin katoavat rakentamisen alle.
Mutta mikä tuo Savon Sanomissa pariinkiin otteeseen mainittu Itä-Suomen metsävaranto oikein on? On hyvä huomata, että puuraaka-aine ei olisi kaiken järjen mukaan Finnpulpillekaan riittänyt; varsinkaan nykyisessä maailmantilanteessa, jossa Venäjän tuontipuu (10 milj. m3) on jäänyt pois. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan puuntuotannollisesti kestävä hakkuumäärä ylitettiin Pohjois-Savossa jo 2021 (https://yle.fi/a/3-12472135), eikä Venäjän aloittama hyökkäyssota tule puunkäytön paineita vähentämään. Luonnonvarakeskuksen 8.2.2023 julkaiseman tiedotteen mukaan tilanne on todennäköisesti sama edelleen, kun vuoden 2022 maakunnittaiset tilastot valmistuvat toukokuussa. Pohjois-Savossa siis hakataan jo nyt tulevan kasvun eväitä, ts. puuntuotannollisestikin kestämättömällä tavalla.
Samaan aikaan lainsäädännöllinen kehitys tulee mitä todennäköisemmin vähentämään puunkäyttöä tulevaisuudessa, kun pyritään hiilineutraaliin luontokadon pysäyttämiseen pyrkivään yhteiskuntaan. Lähtökohtaolettamukset tulisi perustaa todennäköisiin skenaarioihin tulevasta; ei siihen, mitä itse toivoo tapahtuvaksi. Tulevaisuuden metsien käytön slogan pitäisi olla “vähemmästä enemmän”, eikä nykymalli “enemmästä vähemmän”. Metsäteollisuuden arvonlisäys puukuutiometriä kohti on ollut trendiltään laskeva koko 2000-luvun. Hakkuita on lisätty, mutta niistä saatava arvonlisä on pienentynyt.
Toivoisin kaupungissa laajempaa, avointa keskustelua siitä, minkälaiseen analyysiin tulevaisuuden toimintaympäristöstä kaupungin visio Sorsasalon alueen kehittämisestä pohjaa. Vaikuttaa siltä, että asiassa saatetaan edetä vain yksittäisten virkamiesten käsitysten ja näkemysten pohjalta.
Panostukset tulisi Sorsasalossa laittaa nyt esim. edellytysten luomiselle vihreän siirtymän investoinneille. Savon Sanomien jutussa mainittu sellunkeitto ei sitä ole, enkä sitä myöten uskokaan sen tyyppisiä investoijia alueelle löytyvän. Mutta jos kaupungin oma visio edelleen siinä pyörii, on katse vahvasti peräpeilissä, eikä tulevaisuudessa. Vuosia vaan kuluu ja hyvällä sijainnilla oleva tontti seisoo tyhjillään. Sorsasalon kehittämisessä tulisi olla katse toiminnoissa, jotka eivät heikennä Kallaveden tilaa.
