Yksipuolisesta luonnon hyödyntämisestä sen tilan parantamiseen
Julkaistu lyhennettynä Savon Sanomissa 12.2.2022.
Tänään on mielenkiintoinen päivä Kuopion kaupunginvaltuuston strategiaseminaarin muodossa. Päivän avasi aamulla Sitran yliasiamies Jyrki Katainen puhumalla megatrendeistä ja heikoista signaaleista. Kataisen puheenvuorossa tuli useita hyviä nostoja maailman muutoksista, vaikka nostankin tässä kirjoituksessa esille vain yhden.
Katainen mainitsi, että luontokadon torjunta tulee lyömään läpi keskeisenä tavoitteena seuraavan viiden vuoden kuluessa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tapaan. Toivoisinkin tässä muuttuvassa toimintaympäristössä Kuopiolta proaktiivista ja tulevaisuuteen katsovaa otetta. Kaupungin kasvaneiden metsähakkuiden osalta suunta on valitettavasti enemmän menneisyyteen kuin tulevaisuuteen peilaava.
Vertailin muutamien yliopistokaupunkien metsien hakkuumääriä ja Kuopio pääsi listalla kyseenalaiseksi ykköseksi metsiään eniten hakkaavana kaupunkina (68 % puuston laskennallisesta vuosikasvusta). Esimerkiksi viime vuosina Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina tunnettu Tampere käsittelee metsiään puolet vähemmän (34 % puuston laskennallisesta vuosikasvusta), vaikka heidän metsänsä ovat myös Kuopion metsiä vanhempia. Siellä “Monitavoitteinen metsien hoito ja käyttö varmistetaan ennen kaikkea maltillisella metsänkäsittelyllä: linjausten mukaisesti toimittaessa hakkuilla poistetaan puuston kokonaiskasvusta noin kolmannes.”
Kuopiossahan metsähakkuiden kasvattamista on käytännössä perusteltu “vanhalla” puustolla, joka kuulemma kaipaa tuholaisriskin takia uudistamista. Valtakunnallisia verrokkeja löytyy siis kuitenkin runsaasti, jossa asioita ei ajatella näin metsätalouslähtöisesti. Tampereella kaupungin omistamasta metsäpinta-alasta on myös suojeltu 17,5 %, kun Kuopiossa sama lukema on n. 6 %. Kuopiossa kovilla hakkuutavoitteilla poissuljetaan tulevaisuuden suojelumahdollisuuksia – harvennetusta, saati sitten avohakatusta, metsästä suojeluarvot häviävät.
Kuopionkin muuttovetovoima on viime aikoina ollut kohdillaan, mutta kaupungin valtteja ei kannata menettää ympäristön tilaa liiallisesti heikentämällä. Tästä näkökulmasta katsottuna onkin positiivista, että esimerkiksi Finnpulpin sellutehdashanke ei toteutunut. Vastikään julkaistussa KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa paikkakunnan vaihtoon vaikuttavat eniten asumisen viihtyvyys ja laatu (62 %), luonnonläheisyys (61 %), turvallisuus (58 %) ja työpaikan saanti (57 %).
Kaupungin metsien hyödyntämisestä ensisijaisesti taloudellisena resurssina pitäisi päästä niiden luontoympäristön tilan parantamiseen. Hakkuumäärien hillitseminen olisi tähän suora vaikutuskeino. Toivottavasti kaupunginvaltuuston muut ryhmät lähentyisivät tässä vihreiden kantaa ennen strategisesta metsäsuunnitelmasta ja hakkuumääristä päättämistä 21.2.2022.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.