Neulamäenrinne ja arvokas lähiluonto tulee säästää täydennysrakentamiselta
Pienen Neulamäen rakentamiskaavailut ovat saaneet palstatilaa viime aikoina, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kaupunki käynnisti viime loppuvuonna asemakaavoitusprosessin myös Neulamäenrinteen täydennysrakentamisesta.
Pidän ajatusta älyttömänä, en kannata alueen rakentamista, eikä asiaa mielestäni olisi tarvinnut ryhtyä edes tutkimaan ja siten haaskata siihen suunnitteluresurssia. Aluehan sijaitsee mm. erittäin uhanalaisen ja pitkäikäisen huuhkajan (Bubo bubo) reviirillä / sen välittömässä läheisyydessä.
Ja yhtä lailla se sijaitsee yli 50 miljoonaa maksaneen Luolan vieressä – käsitykseni mukaan osin sen yläpuolella.
Kirjoitinkin kaupunkirakennelautakunnalle ja asiaa valmistelleille virkahenkilöille ennen asemakaavaa koskevan vireilletuloaineiston nähtäville laittoa seuraavaa sähköpostitse (25.11.2024):
”Kaupunkirakenteen levittämisen sijaan täydennysrakentaminen on yleisesti ottaen kannatettavaa siellä missä mahdollista. Neulamäenrinteen osalta huomiona, että sen mitä itse siellä ulkoillut, niin luolan ja nykyisen asutusalueen väliin jäävä metsäalue on sangen hieno, ja nykyisten asukkaiden lähimetsän supistuminen olisi valitettavaa. Olen myös siinä käsityksessä, että kallioperässä on ko. alueella jossain määrin ruhjeisuutta, ja ottaen huomioon Luolan läheisyyden, lienee syytä yhtenä keskeisenä asiana jo alkuvaiheessa huomioida, ettei mahdollisesti rakentuvan alueen perustamistöissä voi aiheutua sellaisia tärinävaikutuksia (räjäytykset yms.), jotka saattaisivat aiheuttaa haasteita Luolan rakenteiden ja pohjavesien kulkeutumisen muuttumisen suhteen (kalliorakoilun lisääntyminen).”
Tänään 4.4.2025 Savon Sanomat otsikoi verkkojulkaisussaan, että ”Yli 50 miljoonan euron Luolassa historian suurin vuoto”.
Jutussa mainitaan, että on odotus siitä, että vuodot vähenevät tulevaisuudessa, kun kalliorakenne kalkkeutuu laajalti. Toisaalta sanotaan, että jos kalliorakenne liikkuu ajan saatossa, voi se myös aiheuttaa uusia vuotokohtia. Noh, mitenhän kävisi, jos yläpuolella alettaisiin rakentamaan…
Mikäli lähiluonnon suojeleminen ja merkittävä lajisto (mm. huuhkaja) eivät olisi joillekin riittävä peruste rakentamissuunnitelmien perumiselle, niin voinee kysyä, että kannattaako mittavan Luola-investoinnin pitkän aikavälin rakennusteknistä toimivuutta lähteä ehdoin tahdoin riskeeraamaan.
