Millainen talousvaikutus hakkuiden hillitsemisellä Kuopion strategisessa metsäsuunnitelmassa olisi?
Keskustelimme tänään kaupunkirakennelautakunnassa kuluvan vuoden käyttösuunnitelmasta. Suunnitelma hyväksytään ensi viikon kokouksessa 26.1.2022, jonka esityslista löytyy täältä: http://publish.kuopio.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2022808452
Käyttösuunnitelmaa käsitellään asiakohdassa kolme: http://publish.kuopio.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2022808452-3. Suora linkki käyttösuunnitelmaan: http://publish.kuopio.fi/kokous/2022808452-3-1.PDF
Teen tässä yksittäisen noston käyttösuunnitelmasta, jonka havaitsin: numeroiden valossa kaupungin metsää hakataan muutaman vuoden takaista enemmän, mutta kaupungille ei tuloksena jää siitä käteen juurikaan enemmän. Kaupungin metsätaloustoiminnan tilikauden tulos vuonna 2020 oli 1 013 288 € ja käyttösuunnitelman arvio tuloksesta vuodelle 2022 on 1 047 900 € (käyttösuunnitelman s. 107).
Hakkuumäärä on kuitenkin noussut vuoden 2020 jälkeen vuositasolla n. 4000 m3 ja metsän myyntitulot n. 300 000 €, mutta metsätaloustoiminnasta saatava tulos paranee näillä näkymin vuonna 2022 vuoteen 2020 nähden siis vain n. 35 000 €. Tulot ovat lisääntyneet, mutta menot ovat lisääntyneet suhteessa enemmän. Esim. urakoitsijakustannukset näyttävät nousseen n. 30 % vuosien 2020 ja 2022 välillä, mikä selittää osaltaan asiaa (650 000 € -> 835 000 €). Toivottavasti trendi ei jatkossa ole sama, että vaikka hakataan enemmän, saadaan kaupungille tuloa aiempaan nähden suhteellisesti vähemmän. Kyseessähän voi toki myös vain olla useista eri muuttujista johtuva vuosittainen vaihtelu tuloksessa. Kokonaisuudessaan metsäomaisuuden toimintakulut on tälle vuodelle arvioitu olevan n. 1,7 milj. € ja toimintatuotot 2,7 milj. €.
Edellä mainittuun nähden oli viime keväänä Savon Sanomissa vähän puolivillaisia totuuksia siitä, mitä metsäomaisuudesta saatavalla rahalla pystytään tekemään. Savon Sanomissa 24.3.2021 julkaistussa jutussa kaupunginmetsänhoitaja totesi, että: ”–Pitää raapia se euromäärä, jonka valtuusto on tälle vuodelle vaatinut. 2,7 miljoonan euron edestä pitää puuta poistaa. Eihän sillä kaupungin taloutta ratkaista, mutta sillä rahalla maksetaan noin 60–70 sairaanhoitajan vuosipalkka, Jauhiainen laskee.”
Tosiasiallisesti metsäomaisuudesta saatavalla tuloksella (=tulot-kulut, eli n. 1 milj. €, joka on n. promillen verran kaupungin kokonaisbudjetista) pystytään maksamaan n. 20 sairaanhoitajan palkka, mikäli nyt edellä mainitun kaltaisia mittareita haluaa käyttää. Sama väite oli muuten muotoiltu myös keväällä 2021 järjestettyyn Kuopion kaupungin metsien hoitoon liittyvään kyselyyn vastaavaan muotoon: ”Puunmyyntituloilla ei pystytä kaupungin taloustilannetta ratkaisemaan, mutta myynnistä saatu puunmyyntitulojen rahamäärä vastaa muun muassa noin 60–70 sairaanhoitajan vuosipalkkaa.”
On mielestäni yleisesti ottaen epätarkkaa puhua pelkästään tuloista ja jättää menot huomiotta. Itse olen tottunut tarkastelemaan sitä summaa, mikä jää viivan alle. Se on loppupeleissä se raha, mikä on käytettävissä toisaalla, ja mistä puhutaan nyt metsäsuunnitelmaa päivitettäessä ja siitä lähitulevaisuudessa valtuustossa päätettäessä.
Laskin, että Vihreiden aiemmin metsäsuunnitelman lautakunta- ja kaupunginhallituskäsittelyn yhteydessä muutosesityksenä esittämä hakkumäärien vähentäminen nykyisestä 49 000 kuutiosta vuodessa tasolle 35 500 kuutiota vuodessa vaikuttaisi metsätaloustoiminnasta saatavaan vuotuiseen tulokseen heikentävästi n. 240 000 €. Olisiko tätä summaa mahdollista säästää jostain muualta, vai mikä on luonnon monimuotoisuuden ja metsien virkistyskäytön arvo luontokaupungissa? Olisi myös hyvä puntaroida, millainen taloudellinen vaikutus kaupungin ulkoilu- ja virkistysalueiden lisääntyvillä hakkuilla on heikentyvän maisemakuvan kautta esim. matkailuun.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.