Kertauksena – mitä ajattelen Finnpulpista?
Vaalien lähestyessä on kyselty jälleen kantaa Finnpulpin sellutehdashankkeeseen. Kertaan tähän vielä omat ajatukseni tästä aluepoliittisesti ja ympäristön kannalta merkittävästä projektista. Lyhyesti: Minä en kannata hankkeen toteutumista ja toivon, että sille ei löydy rahoitusta. Teollinen toiminta tulisi mitoittaa ympäristön kantokyvyn mukaan ja tässä tapauksessa niin ei ole mielestäni tehty. Kallaveden tila Kuopion lähivesialueilla heikkenisi tehtaan myötä merkittävästi; mahdolliset levähaitat ja jääolosuhteiden muuttuminen vaikuttaisivat myös virkistyskäyttöön liikaa. Tehtaan tarvitsema puumäärä (6,7 miljoonaa kuutiota vuodessa) myös lisäisi metsähakkuiden määrää huomattavasti, mikä osaltaan jatkaisi metsäluontomme monimuotoisuuden heikkenemistrendiä. Tehtaan puunhankinta-alueelta ei löydy edes puuntuotannollisesti kestävällä tasolla hyödynnettäväksi tehtaan tarvitsemaa puumäärää, joten tehdas tulisi toimimaan osin tuontipuun varassa; ympäristölupahakemuksessa tuontipuun osuudeksi puunhankinnasta on arvioitu noin 10–15 %. Uusi tehdas saattaisi lisätä hintakilpailua jo nyt paikoittain ylihyödynnetystä puuresurssista, mikä voisi koitua suomalaisomisteisten yhtiöiden, ja tätä kautta myös suomalaisten, tappioksi. Mikäli tehdas toteutuu, saattaa merkittävä osuus tehtaan omistuspohjasta tulla Kiinasta, jolloin myös huomattava osa tuotoista valuu Suomesta ulkomaille.
Olen kirjoittanut asiasta useita kertoja aiemmin, mm. 31.3.2017 seuraavaa: ”Sorsasalo on huono sijoituspaikka tämän kokoluokan laitokselle, koska se on niin lähellä kaupunkia ja lähimpiä kaavoitettuja asuinalueita. Vaikutuksia lähiympäristöön ja Kallaveden virkistyskäyttöön tulee väistämättä. Mielestäni tehtaan tuotantomäärä on myös korkea ajatellen P-Savon metsäluontoa. Suojeltua metsää maakunnasta löytyy vain 1,7 %. Pienempikin tehdas riittäisi. Mielestäni isossa kuvassa kaupungin tulevaisuuden kannalta työpaikkojen ohella tärkeitä ovat vetovoimatekijät. Näitä ovat Kuopiossa ainakin toistaiseksi suhteellisen puhdas luonto – Puijo ja Kallavesi. Esim. Tampere tai Jyväskylä kehittyvinä kaupunkiseutuina pystyvät imagollisesti voittamaan kaupungin, jossa sellutehdas sijaitsee keskustan kyljessä, vedet ovat leväisiä, ja jossa tehtaasta aiheutuva häiriötilanteen hajupäästö on tuuliolosuhteista riippuen havaittavissa useamman kymmenen kilometrin säteellä päästölähteestä.”
Olen ylipäätään niin sanoin kuin teoin pyrkinyt vaikuttamaan hankkeen etenemiseen sen jälkeen, kun muutin Kuopioon loppuvuodesta 2016. Olen kirjoittanut asiasta aktiivisesti; ensi kerran jo ennen ympäristöluvan myöntämistä kevättalvesta 2017. Asiaan liittyviä aiempia kirjoituksiani voi hakea tältä sivustolta vaikkapa hakusanalla ”finnpulp”. Olen osallistunut keskusteluun Pro Kallavesi-sivustolla kesästä 2018 lähtien ja hetken aikaa olin myös sivuston moderaattorina. Olen tuonut julkisesti esille tehtaan vesistövaikutuksiin liittyviä epävarmuuksia mm. Finnkinossa järjestetyssä Finnpulpin yleisötilaisuudessa lokakuussa 2018 (Videolla kohdasta 29:30 eteenpäin: https://areena.yle.fi/1-50008963…). Syksyllä 2018 osallistuin lisäksi panelistina Kuopion Vihreiden järjestämään Finnpulp-iltaan, jossa mm. Heidi Hautala ja Krista Mikkonen olivat myös keskustelemassa. Tehtaan edustajat kieltäytyivät kutsusta. Olen myös mennyt paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen toimintaan mukaan edistääkseni luonnon- ja ympäristönsuojelua ja vaikuttaakseni ympäristölle haitallisiin hankkeisiin yhdistystoiminnan kautta. Korostan kuitenkin, että kyseinen toiminta on poliittisesti riippumatonta, ja kannustankin kaikkia lähtemään mukaan luonnonsuojelutoimintaan (puolue)taustoista riippumatta.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.