Suomi – maailman turvallisin maa myös vuonna 2030
Tulevalla hallituskaudella on panostettava Suomen turvallisuuteen. Resurssien täytyy pysyä jatkuvasti riittävällä tasolla, eikä neljän vuoden vaalisykli ole riittävän pitkä ajanjakso tämän aihepiirin asioiden tarkasteluun. Tarvitaan hallituskausien yli ulottuvaa pitkäjänteistä politiikkaa, jotta maan turvallisuutta voidaan ylläpitää ja kehittää siten, että Suomi pysyy turvallisena hyvinvointivaltiona myös tulevina vuosikymmeninä.
Poliisi tarvitsee lisää määrärahoja ja henkilöstöä. Suomen poliisijärjestöjen liiton mukaan poliisilta jää vuosittain hoitamatta 100 000 hälytystehtävää, vastausajat hätäkeskuksissa ovat pidentyneet ja vähäisiä rikoksia ei pystytä selvittämään. Myös rajavartiolaitos on joutunut vähentämään valvontaa.
Puolustusvoimille tulee turvata riittävät resurssit. Suomella täytyy olla uskottava sotilasorganisaatio, jonka päätehtävä on maamme sotilaallinen puolustaminen. Yleinen asevelvollisuus takaa pinta-alaltaan laajan Suomen sotilaallisen turvallisuuden kustannustehokkaasti.
Suurimpia perinteisten turvallisuusuhkien (esim. rikollisuus) taustatekijöitä ovat eriarvoistuminen ja syrjäytyminen, joita pitää ennaltaehkäistä. Etenkin nuorten miesten syrjäytymisriskiin täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota. Mahdollisia uhkia yhteiskunnan turvallisuudelle ovat myös ilmastonmuutos, informaatiovaikuttaminen, terroristiset iskut sekä laajamittainen maahanmuutto ja sen vaikutukset julkiseen talouteen. Myös näihin täytyy pyrkiä reagoimaan etukäteen.
Globaaleista muuttoliikkeistä johtuva väestön monimuotoistuminen lisää erilaisten arvoryhmien määrää yhteiskunnassamme. Vaikka tämä sinänsä voi rikastuttaa suomalaista yhteiskuntaa, saattaa arvojen todellinen tai koettu sirpaloituminen samalla myös eriyttää ihmisryhmiä. Arvomaailmaltaan sirpaloitunut yhteiskunta on haavoittuvampi informaatiovaikuttamiselle, joka pyrkii vastakkainasettelun lisääntymiseen. Kuplautuminen ja erilaisuuden ymmärryksen puute ovat vaarallisia asioita – myös politiikassa tulisi pyrkiä rakentavaan vuorovaikutukseen ja vastakkainasettelun vähentämiseen.
0 vastausta artikkeliin “Suomi – maailman turvallisin maa myös vuonna 2030”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Hyvä ja asiallinen kirjoitus. Ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ei saa jättää oikeiston monopoliksi – varsinkaan ei äärioikeiston. Päähuomio on tietenkin oltava turvallisuusongelmien ehkäisyssä. Kuitenkin toimivalla yhteiskunnalla on oltava keinonsa niihinkin tilanteisiin, joissa tämä ei ole onnistunut. Tällaisia tilanteitahan voi syntyä myös meistä riippumattomista syistä. Poliisivaltiota tai militarismia ei toivota eikä tarvita, mutta kun poliisilaitos ja puolustusvoimat on kerran katsottu tarpeellisiksi, niin niille osoitettavien resurssien on myös oltava niille määritettyjen tehtävien mukaiset.
Rasismi ja islamofobia ovat tuomittavia ilmiöitä, ja niiden tietoinen lietsominen poliittisten tarkoitusperien vuoksi erityisen vastenmielistä. Tämä ei kuitenkaan saisi estää sen tiedostamista, ettei monikulttuurisuus ole aina ongelmatonta, eikä tuhansien mahdollisesti traumatisoituneiden nuorten, joutilaiden miesten äkillinen saapuminen outoihin oloihin voi olla johtamatta vaikeisiinkin tilanteihin. Valitettavasti myös sellaisiin, joissa viranomaisia ja järjestysvaltaa tarvitaan. Silmien ummistaminen ja yliymmärtäminen jättää kentän auki kaikenkarvaisille Odinin sotureille.
Juuri näin. Kiitokset hyvästä kommentista!