Finnpulpille ympäristölupa

Petri Nieminen | 31.3.2017 | Blogi

Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) julkisti tänään Kuopioon Sorsasalon saareen suunnitellun Finnpulpin biotuotetehtaan (havusellu) ympäristölupapäätöksen. Lupa pohjautuu hakijan toimittamaan ympäristölupahakemukseen ja sen liitteisiin. Lupapäätökseen on sovellettu parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevia päätelmiä massan, paperin ja kartongin tuotantoa varten. On kuitenkin selvää, että ympäristövaikutuksia tulee tämän kokoluokan laitoksesta. Kaavoittaessaan tehtaan Sorsasaloon, on Kuopion kaupunginvaltuusto jo syksyllä arvottanut tulevat ympäristövaikutukset vähempiarvoiseksi, kuin tehtaan tuottaman taloudellisen hyvinvoinnin. AVIn antamat lupamääräykset ovat jätevesien päästörajojen osalta Finnpulpilla osin tiukemmat kuin Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalla (koivu- ja havusellu). Jätevesien päästörajat on mm. fosforin osalta asetettu tiukemmiksi kuin hakijan hakemuksessa esittämät, ja myös BAT-vertailuasiakirjan vaihteluväliä tiukemmaksi. Tämä on hyvä asia. Myös sulfaatille on asetettu päästöraja-arvo vuosikeskiarvona, mutta sitä saa silti mennä vuodessa yli 20 000 tonnia Kallaveteen, kun esim. Terrafamen purkuputken sulfaattikuormitus saa olla enintään 15 000 tonnia vuodessa. Nuasjärvessä, johon Terrafamen purkuputki johdetaan, on havaittu kerrostumisongelmia. En osaa kuitenkaan näin kylmiltään sanoa kemialliseen kerrostumiseen vaikuttavista virtaus- ja tuuliolosuhteiden eroista näiden järvien osalta. Kallavesi kuitenkin on allasmainen ja sen viipymä on todennäköisesti moninkertainen verrattuna Äänekosken alapuolisiin kapeisiin järviin, joiden vesi vaihtunee huomattavasti nopeammin. Sulfaatti on joka tapauksessa suhteellisen inertti aine, eikä oikein häviä järvestä mihinkään/muodosta uusia yhdisteitä. Hapettomissa oloissa sulfaatti voi kuitenkin pelkistyä sulfidiksi ja muodostaa mm. rikkivetyä.

AVIn mukaan Finnpulpin toiminta ei heikennä niitä tavoitteita, jotka on asetettu Kallaveden hyvän tilan säilyttämiseksi. Mielestäni on kuitenkin selvää, että alueellisia vesistövaikutuksia tulee, vaikka koko vesimuodostelman tilan ei katsottaisi heikkenevän tyydyttäväksi. Kallaveteen vesimuodostelmana luetaan myös Puutossalmen eteläpuoliset Sotkanselkä ja Koirus. Toisaalta AVIn päätöksessä todetaan myös hyvin: ”Finnpulp Oy:n jätevesien purkualue sijaitsee Kallaveden Kelloselällä ja vaikutukset ulottuvat vesistössä alaspäin laimentumisen, sekoittumisen ja sedimentaation sekä erilaisten biologisten ja kemiallisten reaktioiden lieventäessä vaikutuksia aina Ollinselälle ja ajoittain tätäkin etelämmäksi Kallavedelle. Kallaveden vesimuodostuma on luokiteltu vesien- ja merenhoitolain mukaan hyvään ekologiseen ja kemialliseen tilaan. Vesimuodostuman tilan kannalta kriittisin tekijä on kasviplanktonin biomassa. Minimiravinne Kallavedessä on fosfori, jonka pitoisuuteen vedessä vaikuttaa fosforikuormituksen lisäksi mm. sulfaattipitoisuus, jos veden lisääntynyt sulfaattikuormitus rajoittaa vesistön normaalin kevät- ja syystäyskierron tapahtumista tai se estää fosforin luontaisen kemiallisen sitoutumisen raudan kanssa ja sedimentaation pohjaan. Veden fosforipitoisuuden kasvu ja sen seurauksena vesistön rehevöityminen ja perustuotannon kasvu saattaisivat aiheuttaa Kallaveden ekologisen tilan muutoksen tyydyttävään tilaan.” Itse olen nimenomaan näistä asioista ollut huolissani ja kirjoittanut asiasta aiemmin. Mielestäni on selvää, että:
– Kelloselän ja Kuopion lähivesialueiden tila mm. kalaston ja kasviplanktonin suhteen heikkenee vielä nykyisestä välttävästä-tyydyttävästä tilasta. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että alueella on tulevaisuudessa enemmän sinileväkukintoja ja kalasto on särkikalavaltaista.
– Sulfaatti saattaa aiheuttaa kerrostumista ja tätä kautta edesauttaa yllä mainittua rehevöitymiskehitystä.
– Jäähdytysvesien lämpöpäästön vaikutuksesta Kelloselän jäätilanne muuttuu merkittävästi nykytilanteeseen verrattuina, joka vaikuttaa Kelloselän alueen talviaikaiseen virkistyskäyttöön.

AVIn johtopäätös on, ettei tehtaan jätevesillä ole haitallisia vaikutuksia Kuopion vedenhankintaan. Tämä olisikin ollut koko ympäristöluvan kannalta kriittinen asia. Ympäristönsuojelulain 49 § 1 mom. kohta 4) edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella.

Tehdas ei saanut lupaa aloittaa toimintaansa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Joten jos asiasta jokin taho valittaa, niin valituksen käsittelyaikana ei tehdas voi aloittaa vielä toimintaansa. AVI oli myös tämän mielestäni perustellut hyvin: ”Biotuotetehtaan aiheuttama vesistökuormitus on merkittävä ja siitä erityisesti Kallaveden Kelloselälle voi aiheutua pitkäkestoisia muutoksia vesialueen rehevyystasoon ja pohjan läheisten vesikerrosten happitilanteeseen vaikka toiminta lopetettaisiin. Muutokset vesistössä eivät välttämättä ole peruuttamattomia, mutta niiden pitkäkestoisuutta on pidettävä sellaisena merkityksellisenä muutoksena, joka tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi. Näin ollen oikeudellisia edellytyksiä toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei ole olemassa”.

Olen itse edelleen sitä mieltä, että Sorsasalo on huono sijoituspaikka tämän kokoluokan laitokselle, koska se on niin lähellä kaupunkia ja lähimpiä kaavoitettuja asuinalueita. Vaikutuksia lähiympäristöön ja Kallaveden virkistyskäyttöön tulee väistämättä. Mielestäni tehtaan tuotantomäärä on myös korkea ajatellen P-Savon metsäluontoa. Suojeltua metsää maakunnasta löytyy vain 1,7 %. Pienempikin tehdas riittäisi. Mielestäni isossa kuvassa kaupungin tulevaisuuden kannalta työpaikkojen ohella tärkeitä ovat vetovoimatekijät. Näitä ovat Kuopiossa ainakin toistaiseksi suhteellisen puhdas luonto – Puijo ja Kallavesi. Esim. Tampere tai Jyväskylä kehittyvinä kaupunkiseutuina pystyvät imagollisesti voittamaan kaupungin, jossa sellutehdas sijaitsee keskustan kyljessä, vedet ovat leväisiä, ja jossa tehtaasta aiheutuva häiriötilanteen hajupäästö on tuuliolosuhteista riippuen havaittavissa useamman kymmenen kilometrin säteellä päästölähteestä. Tehdas tullee kuitenkin kaupunkiin, jos vain rahoitus löytyy. Ympäristölupapäätöksen lupamääräykset ainakin vesistövaikutusten osalta vaikuttavat onneksi ensisilmäyksellä olevan niin tiukat, kuin mitä lainsäädännön puitteissa voidaan antaa.