Vapaan sivistystyön merkityksestä
Osallistun tällä hetkellä sähkökitaran valmistuskurssille Joensuun seudun kansalaisopistossa, sillä vastaava kurssi oli Kuopion kansalaisopistossa täynnä. En kuitenkaan kurssin nimestä huolimatta ole rakentamassa sähkökitaraa, vaan entisöin vanhaa Järvenpäässä valmistettua Jaakko Noso-merkkistä akustista kitaraa. Toivottavasti tulevaisuudessa mahdun mukaan tutustumaan myös Kuopion kansalaisopiston toimintaan, sillä se on yksi Suomen vanhimmista kansalaisopistoista, joka perustettiin vuonna 1916.
Kansalaisopistot kuuluvat vapaan sivistystyön oppilaitoksiin, joita kansalaisopistojen lisäksi ovat kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on tukea ihmisten kehittymistä läpi elämän sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja monipuolisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Olennainen piirre vapaassa sivistystyössä on, että se ei ole tutkintotavoitteista, eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Opinnot ovat yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja, jotka kannustavat ihmisiä elinikäisen oppimiseen. Kansalaisopistojen toimintaa säätelee mm. vuonna 1998 säädetty laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998). Opistojen rahoitus tulee valtionosuuksista, kuntarahoituksesta ja kurssimaksuista. Viime vuosina valtionosuuksista on leikattu useita miljoonia valtion vähentäessä kulujaan ja osaltaan tämän vuoksi kurssimaksujen korotuksiin on ollut paineita. Kuopion kaupungin tuen suuruus on viime vuosina ollut noin 30 prosenttia Kuopion kansalaisopiston budjetista.
Koen, että kansalaisopiston tarjoamien kurssitoimintojen hyvinvointivaikutukset ovat merkittävät. Mielekäs tekeminen ja samoja kiinnostuksen kohteita omaavien ihmisten tapaaminen ovat omiaan luomaan hyvinvointia. Myös pienituloisille tulee olla taloudellisesti mahdollista osallistua kansalaisopiston kursseille. Ensi vuonna valtiohallinnon säästöt vapaasta sivistystyöstä jatkuvat, joten hinnankorotuspaineita kurssimaksuihin todennäköisesti kuitenkin on. Kaupungin rahoitusosuus tulee pitää sellaisella tasolla, että kurssimaksut eivät nouse kohtuuttomiksi valtionosuuksien vähetessä.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.