Johdonmukaisesti luonnon puolella
“Mielestäni Pienen Neulamäen alueen kehittämisen lähtökohtana tulisi olla sen luonto-, virkistyskäyttö- ja maisema-arvojen turvaaminen, eikä rakentaminen yritystonteiksi. Ajan myötä alueen jo luonnontilaisempaan suuntaan kehittymässä olevien metsien arvo vain nousee, kunhan niitä ei pysyvästi hävitetä rakentamisen alle.“
Tänään suurena metsädialogipäivänä oli Pauno Pohjolaisen taideluolalla innostavaa keskustelua metsistä, niiden käytöstä ja merkityksestä. Pyörän selkään hypätessä ja kotiin päin lähtiessä huuhkajakin huhuili Neulamäen jylhillä kalliolla. Sain nyt illasta inspiraation kirjoittaa vielä kertaalleen Pienen Neulamäen kaavoitusprosessista ja rakentamissuunnitelmista kaupunkirakennelautakunnan jäsenen näkökulmasta.
Tausta
Pienen Neulamäen metsien katoaminen rakentamisen alle on puhututtanut Kuopiossa jo pidempään. Asiasta on jätetty myös runsaasti allekirjoituksia saanut kuntalaisaloite. Pientä Neulamäkeä koskeva osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2016 ja siinä alueelle on osoitettu rakennettavaksi merkittävissä määrin työpaikka-alueita (TP). Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta ja muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua.
Asemakaavaprosessi
Kaupunkirakennelautakunta asetti Pieni Neulamäki II-asemakaavaa koskien osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville 8.2.2023, jolloin kaavahanke käynnistyi. Toin lautakunnassa jo tuolloin esille oman kriittisen suhtautumiseni hankkeeseen.
Asemakaavaluonnoksia esiteltiin kaupunkirakennelautakunnalle 15.5.2024. Vaihtoehdoista se (VE2), jossa esitettiin rakentamista jopa yleiskaavassa olleen suojelualuevarauksen päälle, oli mielestäni jo lähtökohtaisesti toteuttamiskelvoton. Näin ollen ei ollut kovin yllättävää, että kahdesta luonnoksesta ehdotusvaiheeseen (18.12.2024) valikoitui toinen luonnos (VE1). Esitin asemakaavaa tuolloin palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi, koska katsoin mm. maisemavaikutusten arvioinnin puutteelliseksi, mutta en saanut esitykselle lautakunnassa riittävää kannatusta.
Kaupunkirakennelautakunnassa 22.1.2025 esitin kaupungin kaavoituskatsauksen hyväksymisen yhteydessä, että alueella voimassa olevaa vuoden 2016 osayleiskaavaa muutettaisiin siten, että aluetta kehitettäisiin jatkossa luonto- ja virkistyskäyttöarvot edellä yritystoiminnan sijaan. Esitys ei saanut riittävää kannatusta.
12.3.2025 valmis asemakaavaehdotus tuotiin kaupunkirakennelautakunnan hyväksyttäväksi ja edelleen siirrettäväksi kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn. Tuolloin esitin asemakaavaehdotusta hylättäväksi, mutta esitystä ei kannatettu. Jätin asiasta eriävän mielipiteen.
Asia oli käsittelyssä kaupunginhallituksessa 26.3.2025, jolloin puolestaan vihreiden kaupunginhallituksen varajäsen Marja Berg esitti kaavaehdotusta hylättäväksi, mutta ei saanut esitykselle kannatusta. Berg jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Pieni Neulamäki II-asemakaava on kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä välittömästi kuntavaalien jälkeen 14.4.2025. Tulen esittämään kaavan hylkäämistä.
Oma näkemykseni
Mielestäni Pienen Neulamäen alueen kehittämisen lähtökohtana tulisi olla sen luonto-, virkistyskäyttö- ja maisema-arvojen turvaaminen, eikä rakentaminen yritystonteiksi. Ajan myötä alueen jo luonnontilaisempaan suuntaan kehittymässä olevien metsien arvo vain nousee, kunhan niitä ei pysyvästi hävitetä rakentamisen alle. Alueella valmiina Puolustusvoimien käytön jäljiltä olevat sorapintaiset tiepohjat ovat mitä mainiointa lenkkeilymaastoa esim. koirien ulkoiluttajille.
Moottoritien länsipuoleinen paikoitellen jopa erämainen ja ainutlaatuinen metsäalue aina Hukanniemeltä Pieneen Neulamäkeen, Kolmisoppi-Neulamäkeen, Neulaniemen kärkeen, Laivonsaareen ja lopulta Puijolle on kokonaisuudessaan vaalimisen arvoinen.
Jatkossa ei kaikkia munia samaan koriin – ylikunnallisen yhteistyön mahdollisuudet selvitettävä
Kaupunkirakennelautakunnan päätöksenteko asemakaavojen suhteen on sangen polkuriippuvaista (yleiskaavoitus, aiemmat strategiset linjaukset/päätökset), ja monet elinympäristömme kehittymiseen liittyvät seikat voivat tulla meille päätöksentekijöillekin isossa kuvassa tietyllä tavoin vaihtoehdottomina päätettäviksi. Itse vuoden 2016 lopulla Kuopioon muuttaneena ja valtuutettuna vuodesta 2021 toimineena olen ollut vailla vaikuttamismahdollisuuksia moniin aiempiin kehityskulkuihin, jotka ovat olleet luomassa sitä vaihtoehdottomuuden näköalaa, mikä esim. yritystonttivarannon lisäämisen suhteen nyt ilmentyy. Pienen Neulamäen rakentamisen esitetään olevan kaupungille elintärkeää. Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että esim. Savilahteenkin oli vielä yleiskaavavaiheessa suunnitteilla yritystontteja, mutta ne muutettiin lopulta asuntorakentamiselle – yritystonttien nykyiseen tarpeeseen ovat siis ajan saatossa vaikuttaneet monet itsestäni riippumattomat eri tekijät.
Esitetyn asemakaavan mukaisena jatkettaessa tulee vaikeasti rakennettavaan Pienen Neulamäen alueeseen investoida tulevaisuudessa runsaasti kunnallistekniikan, eli veronmaksajien, rahaa. Tässä(kin) aihepiirissä laajempi ylikunnallinen yhteistyö ja tarkastelu olisi suotavaa, vaikka luonnollisesti nykyisillä kuntarajoilla jokainen toimija voi kaavoittaa vain omia alueitaan ja pyrkiä saamaan potentiaalisten yritysten verotuloja itselleen. Toisaalta isommassa kuvassa kuntarajoista riippumatta kuulumme samaan aluetalouteen, ja yritystonteille voisi luontoarvojen näkökulmasta hakea nyt esitettyä parempia ratkaisuja yhteistyössä esim. Siilinjärven kanssa.
