Palokin koskista
Yle uutisoi 19.3.2025: Hallitus lähettää edustajansa vaikealle neuvottelumatkalle Joensuuhun – aiheena Palokin kosket
Toivottavasti Palokin koskien ennallistamisen mahdollisuuteen herättäisiin vihdoin myös Pohjois-Karjalan puolella. Se tarjoaisi ainutlaatuisen mahdollisuuden maakunta- ja kuntarajat ylittävälle yhteistyölle, mitä Itä-Suomessa tarvitaan jatkossa entistä enemmän alueen elinvoimaisuuden turvaamiseksi. On käsittämätöntä paremman tulevaisuuden rakentamismahdollisuuksien haaskausta, jos ainutlaatuinen tilaisuus jätetään nyt käyttämättä.
Itä-Suomen suurimman kaupungin Kuopion omistajapoliittinen kanta on Palokin koskien ennallistamista kannattava (omistajaohjausjaosto 26.10.2023). Padon alapuolisista järvialueista taimenelle sovelias Suvasvesi sijaitsee Kuopiossa. Kuopion kaupunkikonsernin omistusosuus PKS:stä on samaa luokkaa Heinäveden ja Tuusniemen kanssa, joiden alueelle voimalaitoksen aiheuttama luontohaitta myös heijastuu. Em. kunnat ovat ilmaisseet tahtotilansa olevan vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamisen puolella. Juojärvi on Pohjois-Savon maakuntajärvi.
Monenlaisia virheellisiä väittämiä on aiheeseen liittyen julkisessa keskustelussa esitetty mm. Juojärven vedenpinnan korkeuksiin sekä Palokin vesivoimalaitoksen sähköntuotannolliseen merkitykseen ja säätövoimakykyyn liittyen.
Osana ELY-keskusten selvitystyötä laaditun ennallistamista koskevan esisuunnitelman (4.5.2023) mukaan Juojärven säännöstely voitaisiin korvata pohjakynnyksellä siten, että Palokin koskiin saadaan koskien ennallistamisen ja kalaston elinkierron palauttamisen kannalta kohtuullinen virtaama myös kuivimpina aikoina, ja että Juojärven, Rikkaveden ja Kaavinjärven alueille kohdistuvat menetykset olisivat kohtuullisia (puhutaan senteistä, ei metreistä).
Palokin vesivoimalaitos ei nykyisellään ole koneistonsa puolesta kykenevä tuottamaan reservimarkkinoille säätövoimaa (automaattisen taajuuden palautusreservin (aFFR) markkinapaikka), mutta sillä voi käsitykseni mukaan mahdollisesti olla potentiaali siihen koneistomuutosten myötä. Uusitulla koneistollakin pienen laitoksen säätövoiman tuotantokyky olisi valtakunnallisesti katsottuna marginaalinen. Omistajille sillä toki voisi tehdä rahaa “normisähköä” paremmin – luontoarvojen kustannuksella. Kuntaomistajille jyvitettynä yksittäisen laitoksen tuloksentekokyvyn rahallinen arvo lienee joka tapauksessa pääosin kymmenien tuhansien eurojen luokassa. Siinäkö on Vuoksen vaelluskalalajien tulevaisuuden arvo?
Taimenen, ja myös järvilohen, elinkierto vaatii valjastamatonta laadukasta koskipinta-alaa, joka on n. 70 000 km2 laajuisella Vuoksen vesistöalueella erittäin vähissä. Kalanviljelylaitoksissa lajien säilytysviljelyä vaivaa vesihome. Vuoksen alueen vaelluskalakannat ovatkin sukupuuton partaalla. Keskeinen taustasyy tälle on 1900-luvulla toteutettu vesirakentaminen.
Kuulostaa varsin toiveikkaalta, että Vuoksen vaelluskalakantojen tilannetta voitaisiin merkittävästi parantaa rakentamalla Palokkiin kalatie ja uusi vesivoimalaitos, mitä PKS on itse esittänyt. Suomessa on jo vuosikymmenien kokemus epäonnistuneista kalatiehankkeista Kemijoen kalahisseistä lähtien. Historian valossa vaikuttaa siltä, että kun vesivoimantuotannolle aiheutuvaa haittaa pyritään minimoimaan, ei virtavesiluonnon kannalta hyviä tuloksia pystytä saavuttamaan.
