Puheeni Kuopion torilla 1.5.2023
Hyvä vappukansa – läsnäolijat, ystävät!
Hienoa nähdä teitä täällä näin sankoin joukoin aurinkoisessa vappusäässä!
Kuopion tori on ollut olemassa pitkään; jo yli 200 vuotta vuodesta 1818 saakka. Vastapäätäni sijaitseva Lyseon rakennus valmistui vuonna 1826; lähes parisataavuotias siis sekin. Tämä alue on nähnyt monenlaista säätä ja kansaa. Niin osana tsaarin johtamaa Venäjän keisarikuntaa kuin itsenäistä Suomea, Euroopan unionin jäsenvaltiota.
Nyt täällä vietetään ensimmäistä vappua Pohjois-Atlantin puolustusliiton, eli NATOn jäsenmaana. Vaikka Suomi onkin historiallisesti pyrkinyt olemaan neutraali maa, on turvallisuuspolitiikkamme ollut jo ennen NATO-jäsenyyttäkin pitkään sidoksissa kansainväliseen yhteistyöhön ja Euroopan unioniin. Nyt Suomi on ankkuroitunut entistä vahvemmin osaksi läntistä maailmaa.
Turvallisuusympäristön muutos ja Euroopassa riehuva sota yllätti monet, mutta Suomen reagointi tilanteeseen oli loppupeleissä varsin ripeää. NATO-jäsenyyden hakemiseksi kansakunnastamme löytyi tarvittavalla hetkellä tahtotilaa ja yhtenäisyyttä.
Suomi on tehnyt merkittäviä panostuksia puolustuskykyynsä, muun muassa lisäämällä puolustusbudjettiaan ja hankkimalla uutta puolustusteknologiaa. Tämä on tarpeellista ja järkevää, sillä turvallisuus on hyvinvoivan ja vakaan yhteiskunnan kivijalka. Lisäksi olemme jo pitkään pyrkineet hyvään yhteistyöhön muiden maiden kanssa, erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden sekä NATOn kanssa. Olemme myös aktiivisesti mukana YK:n rauhanturvaoperaatioissa. Tämän kaiken lisäksi Suomi on sitoutunut vahvaan Eurooppaan, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja lainsäädäntöön. Euroopan unioni tarjoaa meille tärkeän yhteistyöverkoston, joka auttaa meitä vastaamaan yhteisiin haasteisiin, kuten turvallisuusuhkiin, ilmastonmuutokseen ja taloudellisiin haasteisiin.
Suomi on vahva ja monipuolinen turvallisuuspoliittinen toimija, mutta meidän on jatkettava maamme kehittämistä. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä muiden maiden kanssa sekä investointeja puolustuskykyyn ja kansainväliseen yhteistyöhön. Meidän on myös vahvistettava sitoutumistamme länsimaisiin demokraattisiin arvoihin ja lainsäädäntöön, jotka ovat perusta vakaalle ja turvalliselle tulevaisuudelle.
Hyvät ystävät,
turvallisuuspoliittisen ympäristön muuttumisen lisäksi kohtaamme taloudellisia haasteita sekä niin globaaleja kuin paikallisiakin ympäristökysymyksiä. Samaan aikaan, kun luonnonvarojen hyödyntämisestä aiheutuvaa haittaa tulee vähentää, meidän täytyy pystyä turvaamaan energiantuotannon kaltaiset välttämättömyyspalvelut sekä yhteiskuntamme rahoituspohjan kannalta tärkeän vientiteollisuuden toimintaedellytykset. Vain vahva talous mahdollistaa ympäristöstä ja ihmisistä huolehtimisen.
90-luvun laman jälkeen teknologiateollisuus toimi Suomen kasvun veturina keulakuvanaan Nokia. Vuosien 2007 ja 2009 välille sattuneen finanssikriisin jälkeen emme enää päässeet yhtä hyvälle uralle ja olemmekin BKT:lla mitattuna jääneet jälkeen muiden Pohjoismaiden kehityksestä.
Talous- ja teollisuuspolitiikan uudistamisesta, vihreästä siirtymästä, puhutaan nyt paljon ja siinä meillä on tekemisen paikka. Se tarkoittaa siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen talouteen. Tämä vaatii merkittäviä investointeja uusiutuvaan energiaan ja puhtaaseen teknologiaan, mutta se myös tarjoaa valtavia mahdollisuuksia uusille työpaikoille ja kestävälle talouskasvulle.
Suomi on jo edistynyt tällä tiellä monilla tavoilla. Olemme asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä uusiutuvan energian osuutta. Olemme myös investoineet vihreään teknologiaan ja innovaatioihin esimerkiksi tuulivoiman, teräksentuotannon ja akkuteknologioiden saralla.
Tällä tiellä meidän on jatkettava. Meidän on panostettava entistä enemmän järkevään maankäyttöön, uusiutuvaan energiaan sekä energiaa säästäviin ratkaisuihin. Meidän on myös vähennettävä kulutusta ja edistettävä kiertotaloutta, jotta voimme vähentää riippuvuutta epädemokraattisista valtioista, hillitä ilmastonmuutosta ja pysäyttää luontokadon etenemisen.
Hyvät ystävät,
vihreä siirtymä ei ole helppo tai nopea prosessi, mutta se on välttämätön askel kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Meidän on tehtävä yhteistyötä, jotta voimme saavuttaa tavoitteemme ja luoda paremman tulevaisuuden kaikille. Tämä edellyttää sitoutumista kestävään kehitykseen ja yhteisiin tavoitteisiin, jotka perustuvat tutkimukseen ja tietoon.
Toivotan kaikille iloista ja turvallista vappua!
