Palokin kosket puhuttavat – nyt tarvitaan koko aluetta hyödyttäviä pitkälle tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja
Kirjoitin pari viikkoa sitten mielipidekirjoituksen sanomalehti Karjalaiseen koskien Heinäveden kunnassa sijaitsevia Palokin koskia. Kirjoituksessa toivoin, että keinot onnistutaan löytämään ratkaisuvaihtoehdolle, jossa vesivoimatuotanto lopetetaan ja kosket ennallistetaan Nälönvirran pato purkamalla. Nykyisellään Pohjois-Karjalan Sähkön (PKS) omistama vuonna 1961 rakennettu Palokin voimalaitos toimii n. 2100 km2 laajuisen Juojärven reitin valuma-alueen purkupisteessä täydellisenä vaellusesteenä vesieliöille. Alun perin voimalaitos perustettiin tuottamaan sähköä Outokummun kaivokselle, joka lakkautettiin v. 1985.
Viikko sitten PKS tiedotti uskovansa lohikalojen ja sähköntuotannon yhteiseloon Palokissa. Yhtiö oli toteuttanut oman selvityksensä, jonka lopputulemana oli, että ”Kuurnan Laurinvirran kaltainen rakennettu lisääntymis- ja vaellusalue voisi toimia parhaiten myös Palokissa, jolloin se turvaisi uhanalaisten kalakantojen säilymisen sekä sähköyhtiön liiketoimintaedellytykset”.
Ongelma edellä mainitun kaltaisessa virtavesiluonnon ja sähköntuotannon yhteensovittamisessa on se, että se ei vaikuta luonnon kannalta toimivan. Eikä pelkkä usko riitä, mikä on nähty Suomessa jo lukemattomia kertoja toimimattomien ratkaisujen muodossa. Kuurnan Laurinvirralle rakennettu järvilohen poikastuotantoalue uusine minivoimaloineen ei käsitykseni mukaan ole alueelta löydetyistä kutupesistä huolimatta onnistunut toistaiseksi tuottamaan juurikaan poikasia. Kalat kutevat, mutta poikaset eivät selviydy. Ja kohta loppuvat kutevat kalatkin, koska viljelyn varassa olevaa äärimmäisen uhanalaista Saimaan järvilohikantaa uhkaa mm. vesihome. Edellä mainittu ratkaisu ei myöskään mahdollistaisi vesieliöiden vapaata liikkuvuutta ylös- ja alaspäin. Näin ollen vesivoimatuotannon ehdoilla tehtävään ratkaisuun ei siis pidä alueella missään nimessä päätyä.
Osakeyhtiön kanta ei toki sinänsä yllätä; yhtiö ei luonnollisestikaan ehdoin tahdoin ole itse suurinta laitostaan purkamassa. Tässä pitäisikin nyt myös omistajaohjauksen osaltaan toimia. PKS kuten muutkin maakunnalliset sähköyhtiöt ovat omistukseltaan kuntataustaisia. Loppupeleissä monet vesivoimalla sähköä tuottavat yritykset ovat siis meidän kaikkien kuntalaisten omistamia yhtiöitä, ja niiltä voidaan vaatia konkreettisia toimia virtavesiluonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Kuten muultakin energiantuotannolta, myös vesivoimalta tulee edellyttää entistä enemmän ympäristövastuullisuutta.
Hälytyskellojen pitäisi soida nykyistä enemmän, kun vaarana on kotoperäisten lajiemme kuoleminen sukupuuttoon. Saimaan järvilohi on ollut jo vuosikymmenet tekohengityksen varassa ja lajin kuoleminen sukupuuttoon on täysin mahdollista, jos luontaista elinkiertoa ei pystytä palauttamaan. Palokissa se voisi olla mahdollista.
Tänään 7.10.2022 julkistettiin toista näkökulmaa, eli Heinäveden ja Tuusniemen kuntien tilaama selvitys Palokin koskien vapauttamisesta. Selvitysmiehenä toimi maakuntaneuvos Matti Viialainen, joka esittää eri vaihtoehdoista parhaaksi ratkaisuksi Vapaata Palokkia: ”Se on paras sekä lohikalojen että matkailun ja luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön kannalta. Vapaa Palokki on myös alueen imagon kannalta ja viestinnällisesti selkein vaihtoehto, joka ei edellytä mittavia uusia maansiirtotöitä.”
Olen täysin samaa mieltä asiasta. Selvitysmiehen esittämiä vaihtoehtoja ja asian taustaa on kuvattu seikkaperäisemmin itse selvityksessä ja siitä koostetuissa kalvoissa:
https://hiitolanjoki.fi/wp-content/uploads/2022/10/Raporttikalvot_Palokki-selvitys_2022.pdf
Alueella tulisi nyt päästä valtion johdolla neuvotteluratkaisuun, jossa voimalan hinnasta päästään sopuun.
Palokki on valtakunnan tasolla juuri sellainen kohde, jossa aiempien sukupolvien huonoja päätöksiä pitää pystyä perumaan. Ei voi olla niin, että erilaisessa maailmanajassa tehdyt ratkaisut määrittävät pysyväisluonteisesti tulevien sukupolvien elämän todellisuutta.
Maailmanpoliittinen tilanne ja korkea sähkönhinta ei juuri tällä hetkellä suosi purkamisratkaisua, joten PKS:llä on otollinen hetki pyrkiä naulaamaan alueen ratkaisut vesivoimantuotanto edellä.
Juuri nyt on kuitenkin se hetki, jolloin Palokin osalta voidaan uudelleenharkinta suorittaa. Mikäli laitokseen investoidaan uuden turbiinin muodossa, on Palokin hiljaisen kylänraitin tulevaisuus sinetöity jatkamaan samaa rataa hamaan tulevaisuuteen vuosikymmenien ajaksi. Sitä ei alueelle missään nimessä soisi. Palokista voisi tulla Itä-Suomen luontomatkailun vetonaula.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.