Suomen tulee pyrkiä Pohjois-Atlantin puolustusliiton (NATO) jäseneksi
Venäjän säälimätön hyökkäys suvereenia Ukrainan valtiota kohtaan on järkyttänyt ihmisiä ympäri maailmaa. Jo pidemmän aikaa naapurimaamme on horjuttanut eri alueiden turvallisuusympäristöä sotilaallisen voiman käytöllä ja kansainvälisen oikeuden vastaisilla toimillaan.
Vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaan YLEn vaalikoneessa oli yhtenä kohtana seuraava väite: ”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.”
Vielä tuolloin oma vastaukseni oli ”Jokseenkin eri mieltä” ja sanalliset perustelut seuraavat: ”Asia ei ole yksioikoinen, vaikka liittymällä Natoon Suomi pääsisi Naton 5. artiklan piiriin. Natoon liittyminen kiristäisi kuitenkin kokonaisuutena Skandinavian ja Itämeren alueen ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta, ja mielestäni Suomen intresseissä tulisi olla alueen turvallisuuspoliittisen ympäristön pitäminen mahdollisimman vakaana. Sotilaallinen liittoutumattomuus ja uskottava maanpuolustus ovat Suomen ulkoisen turvallisuuden ydin.”
Nyt vastaisin YLEn vaalikoneen kysymykseen ”Täysin samaa mieltä”.
Vaikeasti ennustettava naapurimaamme on meille geopoliittinen dilemma, jonka kanssa on vuosikymmenien ajan tasapainoiltu parhaamme mukaan. Venäjä on Ukrainaan tehdyn hyökkäyksensä myötä perustavanlaatuisella tavalla muuttanut turvallisuuspoliittista ympäristöämme, johon maamme täytyy reagoida. Suomen tulee pyrkiä Naton jäseneksi ja toivon, että yhtaikaa myös Ruotsi tekisi saman. Aikataulun osalta toivon puhuttavan mieluummin kuukausista kuin vuosista.
Nyt on tullut se hetki, jolloin sotilaallisen liittoutumisen osalta on valittava, seisooko mahdollisen tulevaisuuden kriisin edessä yksin, vai yhdessä. Itselleni valinta on selvä.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.