Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi strategisen metsäsuunnitelman, jossa ekologista kestävyyttä ei ole huomioitu riittävästi

Petri Nieminen | 22.2.2022 | Blogi

Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen kaupungin strategisen metsäsuunnitelman. Noin 2,5 tuntia kestänyt keskustelu asian tiimoilta oli polveilevaa ja osoitti selkeän jakolinjan eri puolueiden välillä. Etenkin keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset vaikuttivat kannattavan heikon kestävyyden ajatusmallia, jossa on lähtökohtaisesti ajatus tasaveroisista kestävyyden ulottuvuuksista, mutta jossa taloudelliset tavoitteet loppupeleissä määrittävät mahdollisuudet luonnon monimuotoisuuden suojelulle ja virkistyskäytön kehittämiselle.

Vihreät tekivät Marja Bergin toimesta palautusesityksen sekä allekirjoittaneen toimesta kaksi lisäysesitystä ja viisi muutosesitystä (päätösesityksen kohtiin 2, 3, 4, 7 ja 8 ), jotka olisivat painottaneet pohjaesitystä voimakkaammin luonto- ja virkistyskäyttöarvoja. Äänestykset kuitenkin hävittiin äänin 48–11. Vasemmistoliitosta kolme valtuutettua kannattivat kaikkia esityksiämme – kiitokset heille siitä!

Lisäksi Hannu Kokki (SDP) teki kolme hyvää muutosesitystä (päätösesityksen kohtiin 1, 9 ja 11), joita kaikki vihreät valtuutetut, vasemmistoliitosta kolme ja SDP:stä yhdeksän valtuutettua kannatti. Myös toinen KD:n edustajista kannatti muutosesityksiä kohtien 1 ja 11 osalta. Äänestykset hävittiin äänin 38–21 kohdan 1 ja 11 osalta sekä äänin 39–20 kohdan 9 osalta.

Laura Meriluoto (vas.) teki tärkeän lisäysesityksen, jonka osalta äänestys hävittiin myöskin 48–11, vihreiden kannattaessa esitystä kolmen vasemmistoliiton valtuutetun ohella.

Tuula Savolainen (kesk.) teki lisäysesityksen, että osana strategista metsäsuunnitelmaa Kuopioon laadittaisiin luonnon virkistyskäytön suunnitelma. Tämä lisäysesitys hyväksyttiin äänin 52–6–1 tyhjä.

Käytin kokouksessa 18 puheenvuoroa. Tässä etukäteen valmistelemani keskeinen puheenvuoro kokonaisuudessaan:

“Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Luontoarvot ovat Kuopion vahvuus ja vetovoimatekijä, mikä on tunnistettu myös kaupunkimme strategiassa. Tavoitteena on olla tunnettu luontoarvoistaan. Tähän kaupunkimme mittava metsäomaisuus ja sen poikkeuksellinen sijainti Järvi-Suomen pääkaupunkina tarjoaakin erinomaiset mahdollisuudet. Kuopion kaupunki on Suomen toiseksi suurin kuntametsänomistaja. Metsien käyttöä ja tavoitteita määrittelevää metsäsuunnitelmaa ei kuitenkaan yli kymmeneen vuoteen ole ollut voimassa, joten on sinänsä hienoa, että sellainen on nyt laadittu.

Pidän kuitenkin valitettavana, että suunnitelma on monilta osin laadittu jo valmiiksi vanhentuneilla asetuksilla, jotka ohittavat tulevaisuuden suuret haasteet ilmastonmuutoksen, luontokadon ja metsänhoidon aiheuttamat hyönteistuhot. Tarkoitus on jatkaa seuraavat 20 vuotta kuten ennenkin metsiemme ikärakennetta nuorentaen, vaikka metsätaloustoiminnan toimintaympäristö on suuressa murroksessa.

Kun muissa suurissa kaupungeissa hakkuumääriä hillitään, Kuopiossa niitä nostetaan. Vaikuttaa siltä, että Kuopiossa hakkuutaso on Suomen suurista kaupungeista kaikkein korkein.

Metsäomaisuuden hoitoon kohdistuu monia tavoitteita, ja siinä mitä asioita painotetaan, on loppupeleissä kyse arvoista. Nykymaailmassa julkisomisteisten metsien hoidon ensisijaisia tavoitteita tulisi olla luontokadon ehkäiseminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. Kaupunkilaisten hyvinvointia ja matkailua edistävinä tekijöinä edellä mainittujen tavoitteiden tuottama välillinen arvo on erittäin merkittävä. Niiden kannalta on keskeistä, että hakkuumääriä vähennetään pohjaesityksen mukaisesta.

Metsätalouden tuotto kaupungin kassaan on noin miljoona euroa vuodessa, joten hakkuiden hillitseminen vähentäisi kaupungin tuloja vain joitakin satojatuhansia euroja. Vaikka kaupungin metsäomaisuus toki tuo myös taloudellista tuloa hakkuiden muodossa, tulisi suoran taloudellisen tuoton olla kaupungin metsien hoidossa toissijainen tavoite. Kuten Helsingin Sanomien vieraskynässä tänään todetaan, kaupunkien tehtävänä ei ole tuottaa taloudellista tulosta, vaan hyvinvointia ja mahdollisuuksia.

Sekä luontoarvojen, virkistyskäytön, hiilivarastojen, maisemakuvan että taloudellisen hyödyn kannalta oleellisinta on joka tapauksessa se, kuinka paljon puuta metsistä poistetaan. Pohjaesityksen mukaisella hakkuumäärällä vanhat metsät jatkavat hupenemistaan. Tämä edistää luontokatoa ja heikentää samalla tulevaisuuden mahdollisuuksia lisätä suojelupinta-alaa sekä virkistykseen ja matkailuun välttämättömiä polku- ja retkeilyreittejä. Luontomatkailukin on kasvava trendi.

Perusongelma on, että metsien käytön kokonaiskestävyys ei nyt laaditussa suunnitelmassa toteudu, koska ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmaa ei ole huomioitu siinä tarpeeksi.”

Taltiointi 21.2.2022 valtuuston kokouksesta katsottavissa täällä: https://www.kuopio.fi/kokousvideot

Omat 18 puheenvuoroani metsäsuunnitelmaan liittyen pidin seuraavissa kohdissa (alla kuvattu myös niiden aiheet lyhyesti):

31:00
Kannatus Marja Bergin (vihr.) palautusesitykselle. Määrälliset tavoitteet luonnonsuojelualueiden perustamiselle puuttuvat suunnitelmasta, vaikka aiemmin on päätetty, että mm. METSO-inventoitujen kohteiden luontoarvojen huomioonottamistapa ja laajuus tarkastellaan vielä metsäsuunnitelman laadinnan yhteydessä.
Luonnonsuojelualueiden perustaminen on mahdollista, jos siihen vain löytyy tahtoa (esimerkkinä Tampereella sijaitseva Kintulammin alue).

35:35
Kuopion tulee verrata itseään muihin suuriin yliopistokaupunkeihin, eikä Pohjois-Savon pieniin kuntiin.

44:50
Metsiin liittyvän sääntelyn mahdollisen lisääntymisen ja suojelutarpeiden osalta julkisten toimijoiden tulisi lähtökohtaisesti kantaa vastuuta, eikä sälyttää asiaa yksityisille metsänomistajille.

47:45
Kannatus Laura Meriluodon (vas.) lisäysesitykselle. “Metsien käyttöön liittyvät ekologiset, sosiaaliset, kulttuurilliset sekä taloudelliset arvot priorisoidaan siten, että ristiriitatilanteissa muut arvot ovat ensisijaisia taloudellisiin arvoihin nähden.”. Tällä linjalla myös kokoomus ja keskusta olivat parikymmentä vuotta sitten, kun metsäsuunnitelmasta edellisen kerran päätettiin.

56:05
Talousmetsät kattavat Kuopion metsäomaisuudesta vain n. 20 %. Pinta-alallisesti ja myös kuutiomäärältään suurin osa-alue on maaseudun ulkoilumetsät. Suunnitelma pohjautuu heikon kestävyyden ajatusmallille.

1:09:16
Kannatus Hannu Kokin (SDP) tekemille kolmelle muutosesitykselle koskien päätösesityksen kohtia 1, 9 ja 11. Kannatus Tuula Savolaisen (kesk.) tekemälle metsien virkistyskäyttöön liittyvälle lisäysesitykselle.

1:17:28
Monimuotoinen metsä on vastustuskykyinen tuholaisia vastaan.

1:19:30
Hakkuiden hillitsemisestä aiheutuvan muutaman sadan tuhannen euron talousvaikutuksen paikkaaminen kaupungin budjetissa on arvovalinta.

1:29:50
Etukäteen valmistelemani 3 min puheenvuoro.

1:47:10
Täsmennys “metsien hiilinielu”-termin varsinaisesta merkityksestä, Se tarkoittaa metsiä, joiden hiilivarasto kasvaa, koska niihin sitoutuu enemmän hiiltä kuin sieltä poistuu. Kuopion metsät ovat sen verran nuoria, että niiden hiilivaraston koko kasvaa sitä enemmän seuraavan sadan vuoden aikana, mitä vähemmän hakataan.

Maltillisemman hakkuumäärän laskentaskenaarion ottaminen mukaan tuli vihreiden aloitteesta. Muistin kuitenkin prosessin kulun väärin – emme tehneet aikanaan muutosesitystä, koska saatuaan tulevan muutosesityksemme tietoonsa ennen kokousta, asian esittelijä veti asian listalta pois, ja toi sen seuraavaan kokoukseen vihreiden kaavaileman muutosesityksen mukaisesti muutettuna, jolloin se hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen (kesk.) muisti prosessin kulun oikein, ja korjasi minua kohdassa 1:50:50.

Muutosesitykset päätösesityksen kohtiin 2 ja 3.

1:51:54
Kiitokset Eskeliselle (kesk.) yllä mainitun asian selventämisestä.

1:55:15
Kansallispuistojen kasvaneet kävijämäärät kertovat omaa tarinaansa siitä, millaisissa luontoympäristöissä ihmiset haluavat liikkua.

1:56:55
Punaisen kirjan mukaan syynä monien lajien uhanalaisuuteen ovat etenkin metsien talouskäytöstä johtuvat metsäelinympäristöjen muutokset, kuten vanhojen metsien ja lahopuun väheneminen.

“Vanhojen metsien merkitys etenkin uhanalaisille metsälajeille on huomattava. Vanhojen metsien lajeja (vanhat lehto- ja kangasmetsät yhdessä) on 34,2 % uhanalaisista ja 28,8 % Punaisen listan metsälajeista.” (raportin s. 42)

Miten Kuopiossa esitetyt hakkuumäärät pystyvät kääntämään vanhoista metsistä riippuvaisten eliölajien taantuvaa kehitystä parempaan päin, kun käytännössä yli 80-vuotiaiden metsien määrä pienentyy nykyisestä 47 prosentista alle 35 prosenttiin seuraavan 20 vuoden aikana?

2:01:15
Hakattavissa olevan puuston laskennallisesta vuosikasvusta hakkuumäärä on 68 %, ei 63,6 %. Suojelualueet eivät kuuluneet metsäsuunnitelman hakkuulaskentojen piiriin, mutta esittelytekstissä on harhaanjohtava lukema 63,6 %, jossa ne ovat mukana. Itse metsäsuunnitelmassa lukee 68 % (s. 10).

2:02:36
Muutosesitykset päätösesityksen kohtiin 4, 7 ja 8. Kaksi lisäysesitystä.

2:07:04
Muutosesityksissä ei ole kyse mistään ideologioista.

02:09:35
Pahoittelu edellisen puheenvuoroni huonoista sanavalinnoista.

2:18:55
Luonnonsuojelussakin on kyse arvovalinnoista.