Kuopio käsittelee virkistysmetsiään liian rankalla kädellä / kävimme Niittylahden ulkoilu- ja virkistysalueella Savon Sanomien toimittajan kanssa
Kävimme Niittylahdessa tekemässä Kuopion kaupungin metsien käsittelystä juttua Savon Sanomien toimittajan Jukka Patrakan, kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiaisen, metsätalousinsinööri Heikki Soinisen sekä kaupunginvaltuutettu Tapio Tolppasen (kesk.) kanssa: https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/4482799
Luontokaupunki Kuopiossa tehdään avohakkuita yleiskaavassa retkeilyalueeksi määritellyllä alueella kohdassa, johon on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti, ja joka rajautuu luonnonsuojelualueeseen. Lehtikuvassa näkyvältä kuviolta oli lisäksi ennen hakkuita tehty alueen luontoarvoista indikoivia lajihavaintoja.
Kerroin käynnillä, että mielestäni nykyisessä toimintaympäristössä kaupungin metsien hoidon ensisijaisia tavoitteita tulisi olla virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen, luontoarvojen turvaaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä. Näiden tavoitteiden kannalta on keskeistä, että hakkuumääriä vähennetään virkamiesesityksen mukaisesta, mitä vihreät ovat ehdottaneetkin. Mainitsin selvittäneeni, että Kuopiossa hakkuutaso vaikuttaa olevan Suomen suurista kaupungeista kaikkein korkein.
Tärkein metsäsuunnitelmassa linjattava asia ensi maanantaina onkin metsien vuosittainen hakkuumäärä. Niin luontoarvojen, virkistyskäytön, hiilivarastojen, maisemakuvan ja taloudellisen hyödyn kannalta oleellisinta on se, kuinka paljon puuta metsistä poistetaan. Virkamiesesityksen mukaisella hakkuumäärällä vanhat metsät jatkavat hupenemistaan, mikä edistää luontokatoa ja heikentää mahdollisuuksia lisätä suojelupinta-alaa sekä polku- ja retkeilyreittejä.
Edellisen metsäsuunnitelman hyväksymisen aikaan vuonna 2001 metsien hakkuumäärä laskennallisesta vuosikasvusta oli 62,5 %, mikä on parissa vuosikymmenessä heikentänyt luontoarvoja ja johtanut talousmetsämäiseen maisemakuvaan Niittylahden kaltaisilla retkeilyalueilla – ei pelkästään talousmetsissä. Nyt esitetään hakkuumääräksi 68 % laskennallisesta vuosikasvusta. Hakkuumäärien valossa vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutoksen hillintään ja luontokadon torjuntaan ei Kuopiossa reagoida – päinvastoin, kun hakkuumääriä vain lisätään.
Kuopion kaupungin omistamien luonnonsuojelualueiden määrä on viimeisen 20 vuoden aikana lisääntynyt 186 hehtaarilla.
Tampereella luonnonsuojelualueiden pinta-ala lisääntyi vastikään kertaheitolla 548 hehtaarilla, kun Kintulammin luonnonsuojelualue perustettiin v. 2018 (https://kintulammi.fi/). Kintulammin alue rauhoitettiin Tampereen kaupungin lahjana 100-vuotiaalle Suomelle, ja se oli tuolloin sekä suurin kuntien että suurin yhtenäinen kampanjassa lahjoitettu suojelualue. Alue sijaitsee reilut 20 kilometriä Tampereen keskustasta koilliseen.
Myös Kintulammin alueen rauhoittamattomissa metsissä harjoitettiin metsätaloutta, kunnes Tampereelle haluttiin 1990-luvun lopulla retkeilyalue. Kintulammin retkeilyaluetta laajennettiin maahankinnoilla, ja se sisällytettiin luonnonsuojeluohjelmaan yhtenäisenä alueena. Kintulammin retkeilyalueen rauhoittamista haettiin kaupunginhallituksen 18.12.2017 tekemällä päätöksellä.
Kuopiossa Niittylahden retkeilyaluetta käsitellään käytännössä talousmetsänä. Kuten Tampereen esimerkistä nähdään, muunlaisiakin vaihtoehtoja kyseiselle alueelle kuitenkin olisi, jos olisi vain tahtoa…
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.