Mitä tapahtui kuopiolaisten kyselyvastauksille, jossa kaupunkilaiset halusivat säilyttää metsää nykyistä enemmän?
Julkaistu Savon Sanomissa 18.11.2021
Kirjoitin Savon Sanomiin kaupunkilaisia osallistaneen kyselyn tulosten heikosta huomioimisesta metsäsuunnitelman valmistelussa: https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4371549
Koko teksti myös alla.
Kuopion kaupungin strateginen metsäsuunnitelma on tulossa lähiaikoina kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Risto Sulkava otti mielipidekirjoituksessaan kantaa metsien nykyistä kestävämmän käytön puolesta (SS 12.11.).
Julkisomisteisten metsien käsittelyssä pitäisikin nimenomaan mennä virkistyskäyttö ja luontoarvot edellä; pyrkiä metsien jatkuvaan peitteisyyteen ja lisätä suojelualueiden määrää.
Tätä mieltä olivat myös metsäsuunnitelman valmisteluun osallistuneet kaupunkilaiset, jotka vastasivat kyselyyn. Enemmistö lähes 400 vastanneesta ilmaisi haluavansa nykyistä vähemmän hakkuita sekä lisää vanhoja metsiä ja luonnonsuojelualueita.
Tätä tahtotilaa ei valitettavasti ole juuri huomioitu valmistelussa, sillä virkavalmisteluna laaditussa alustavassa metsäsuunnitelmassa painotus on aiempaa voimakkaammin metsien taloudellisessa hyödyntämisessä.
Kaupunki on viiden viime vuoden aikana lisännyt metsiensä hakkuumääriä 30 000 kuutiosta 49 000 kuutioon vuodessa, mikä tarkoittaa sitä, että hakkuiden pinta-alallinen vaikutus on viime vuosina kasvanut.
Valtaosa metsäomaisuuden taloudellisesta tuotosta saadaan avohakkuilla, jotka kohdentuvat puuston vanhoihin ikäluokkiin, jotka samalla ovat keskeisiä luontoarvojen ja virkistyskäytön kannalta.
Kehitys on ollut huolestuttavaa, sillä laajamittaisia harvennuksia ja avohakkuita on toteutettu yleiskaavassa retkeily- ja virkistysalueiksi merkityillä alueilla, mikä on johtanut näillä alueilla talousmetsämäiseen metsänkuvaan ja heikentänyt niiden virkistys- ja matkailukäyttöä sekä luontoarvoja.
Metsien taloudellinen hyödyntäminen on toki tarpeen, ja kaupungilla onkin talousmetsiksi ja maankäytön muutosalueeksi luokiteltuja metsiä, joita voidaan käsitellä voimakkaammin.
Haasteena on, että näillä alueilla puuston iäkkäämmät ikäluokat ovat jo aiempien hakkuiden myötä vähentyneet. Tuottoa joudutaan hamuamaan nimenomaan virkistyskäyttöön tarkoitetuista ulkoilumetsistä, mikäli hakkuumäärät halutaan pysyttää nykyisellään. Valtaosa kaupungin yli 121-vuotiaasta puustosta sijaitsee sen ulkoilumetsissä, kuten Niittylahden alueella ja Kallaveden saaristossa, eikä virkistyskäyttöön tarkoitetuilla alueilla pitäisi lähtökohtaisesti olla tarvetta voimakkaille metsänhoitotoimenpiteille.
Alueemme ainutlaatuisen metsä- ja järviluonnon vetovoiman säilyttäminen ja matkailullisen hyödyntämisen edistämisen pitäisi olla osa kaupungin kestävää metsäpolitiikkaa.
Laskettaessa metsänkäsittelyvaihtoehtojen taloudellisia taseita pitäisi suorien puunmyyntitulojen lisäksi ottaa huomioon se potentiaali, mitä muunlainenkin metsien käyttö voisi hyvinvointi-, työllisyys- ja kerrannaisvaikutuksineen tuottaa alueen yrityksille ja asukkaille.
Se potentiaali voidaan myös menettää ulkoilumetsien liiallisilla hakkuilla.
Puunmyyntitulojen merkitystä kaupungin talouteen ei myöskään parane liioitella. Kokonaisbudjettiin nähden vaikutukset olisivat vain promillen kymmenesosia, jos hakkuita hieman hillittäisiin nykytasosta.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.