Ensimmäinen valtuuston kokous
Aloittelin tänään urani kaupunginvaltuutettuna puheella, joka käsitteli luonnon monimuotoisuuden tärkeyttä ja sen huomioimista Kuopiossa. Jouduin hieman kiihdyttämään puhenopeutta loppua kohden ja käytinkin jokaisen sekunnin puheenvuorolle sallitusta kolmesta minuutista 
Puheenvuoroni oli kommentti seuraavaan päätösesitykseen, jonka palauttamisesta valmisteluun myös äänestettiin, mutta joka hävittiin äänin 42-17: http://publish.kuopio.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem…
“Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Luonnon monimuotoisuus tuo elämälle ja sitä ylläpitäville tukitoiminnoille kestävyyttä ja toipumiskykyä ympäristömuutoksia, kuten ilmastonmuutosta, vastaan. Sen säilymisestä huolehtiminen on elämän suojelua ja tulevista sukupolvista välittämistä.
Kuopion kaupunki on Suomen toiseksi suurin kuntametsänomistaja, jolla on vastuu huolehtia metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisestä omistamillaan metsäalueilla. Metsien vuotuinen hakkuumäärä, käsittelytavat ja suojeluaste ovat keskeisiä asioita luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja myös asukkaiden virkistäytymisen kannalta. Edellinen kaupungin metsien käyttöä ja tavoitteita määrittelevä metsäsuunnitelma oli voimassa v. 2001-2010. Tämän jälkeen kaupunki on ollut vailla metsäsuunnitelmaa ja sen omistamien metsien hakkuumäärät ovat 2010-luvulla kasvaneet vuosi vuodelta.
Valitettavaa on, että valtuustoaloitteeseen saadun vastauksen mukaan luonnon monimuotoisuusohjelmaa ja metsäsuunnitelmaa ei voitaisi nyt laatia synkronoidusti. Hieman ihmetyttää, että mikä kiire metsäsuunnitelman valmistumisella yhtäkkiä on, kun 11:een vuoteen kiirettä ei ole ollut. Esimerkiksi moottorikelkkareittien laadinta on priorisoitu metsäsuunnitelman laatimisen edelle. Mikäli metsäsuunnitelmassa päätetään ensin metsien hakkuumäärät ja vasta myöhemmin mietitään monimuotoisuustavoitteita omassa ohjelmassaan, on uhkana, että jälkimmäiset jäävät vain kuolleiksi kirjaimiksi.
Pidän kuitenkin hyvänä, että vastauksessa valtuustoaloitteeseen tunnistetaan monimuotoisuusohjelman tärkeys ja metsien korkean käyttöasteen heikentävä vaikutus luontomme monimuotoisuuteen. Uhanalaistumiskehitystä ja lajikatoa ei tapahdu vain jossain kaukana Brasilian sademetsissä tai Afrikassa, vaan myös täällä kotimaassamme. Meneillään on kuudes sukupuuttoaalto, jonka ihminen toimillaan aiheuttaa. Ihmiskunta katkoo aikojen saatossa luonnonvalinnan kautta syntyneen elämän puun haaroja kiihtyvällä tahdilla. Toimien aiheuttamia populaatiotason muutoksia voi olla vaikea yksittäisen ihmisen havainnoida, mutta paikallisia sukupuuttoja tapahtuu Kuopiossakin jatkuvasti esimerkiksi avohakkuiden seurauksena. Joka tapauksessa vanhat metsäekosysteemit ja niille tyypillisten lajien populaatiot vähenevät muuttuessaan yksipuolisiksi viljelymetsiksi.
Vanhojen metsien suojelutarpeeseen on Suomessa onneksi jossain määrin herätty esimerkiksi METSO-ohjelman myötä. Kuopiossa huomiota herättää se, että kaupungin keskeisimmät suojelupäätökset on tehty jo vuosikymmeniä sitten ja sen jälkeen on ollut hiljaisempaa.
Kokonaiskestävä metsien käyttö sisältää taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen ulottuvuuden, joista viimeisen saralla riittää vielä parannettavaa. Luonnonvarojen hyödyntämisessä avainsana on mielestäni kohtuus. Kohtuullista käyttöä on se, joka saadun taloudellisen hyödyn lisäksi säästää alkuperäisiä elinympäristöjä ja turvaa eri lajien mahdollisuudet elää pitkässä juoksussa. Tällä hetkellä luontopääomamme uusiutumiskyky kuitenkin ylitetään monin paikoin. Ei ylitetä sitä Kuopiossa, vaan laaditaan tulevat hakkuutavoitteet ekologinen kestävyys edellä ja suojellaan vielä jäljellä olevia arvokkaimpia metsäalueita. Yksi askel oikeaan suuntaan olisi myös luopua kritiikkiä saaneesta PEFC-sertifikaatista ja liittyä luontoa paremmin huomioivan FSC-sertifikaatin piiriin.”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.