Blogi

Karvalakkilähetystön mukana eduskunnassa

Petri Nieminen | 6.2.2020 | Blogi

Puutteet vesirakentamisen aiheuttamien ympäristöhaittojen korvaamisessa koskevat koko valtakuntaa, myös Pohjois-Savoa. Esimerkiksi, mielestäni on käsittämätöntä, että koska Sorsakoskella sijaitsevan Ylä-Sorsan voimalaitospadon (0,5 MW) rakentamiseen ei ole liittynyt kalankulkua turvaavaa velvoitetta sen rakentamisen aikaan, ei sitä edellytetä padolta vielä tänä päivänäkään. Kyseisen padon rakentaminen on alun perin tapahtunut Ruotsin kuninkaallisen kamari- ja kauppakollegion vuonna 1787 myöntämän luvan perusteella, joten paljon on ehtinyt vettä virrata ja tietous virtavesiluonnon tarpeista lisääntyä rakentamisen jälkeen. Velvoitetta ottaa vesiympäristö toiminnassa paremmin huomioon ei kuitenkaan ajan saatossa ole tullut. Toisin on esim. ympäristölupavelvollisilla toiminnanharjoittajilla, joilta vaaditaan aina vain kehittyneempää ja parempaa teknologiaa.

Kehitys siis kehittyy ja ajat muuttuvat – paitsi jos kyseessä on vesirakentaminen ja vanhat vesitalousluvat. Vesilaki todella tarvitsee sopeutuvampaa sääntelyä. Ei voi olla niin, että omaisuudensuoja on vesitalousluvissa vahvempi kuin perustuslain mukaisen ympäristöperusoikeuden (§20) toteutuminen. Nykyinen tilanne on virtavesilajistomme kannalta kestämätön ja muutos on välttämätön.

 

Jaa tämä teksti:

Vastaa