EU-komission palaute – Vesienhoidon kehittämistarpeet
EU-komissio on 26.2.2019 antanut jäsenmailleen palautetta vesipuitedirektiivin (VPD) täytäntöönpanon edistymisestä sekä antanut suosituksia kuinka vesienhoito- ja tulvariskien hallinnan suunnitelmia tulisi kehittää.
Nostan tässä esille kolme ajankohtaista ja tärkeää asiaa, joiden osalta olen itse samoilla linjoilla. Komission esityksen perusteella Suomen tulisi mm.:
1) edelleen parantaa pintavesien tarkkailua.
“Finland should further improve monitoring of surface waters, as there are still important gaps. Monitoring should be extended to cover all water bodies for all relevant quality elements, including hydromorphological quality elements and River Basin Specific Pollutants in coastal waters. For the latter, the coverage for lakes and rivers should increase.“
2) tarkistaa kaikkien vesivoimalaitosten luvat, jotta vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteet toteutuisivat erityisesti ekologisen virtaaman, kalateiden ja muiden haittoja lieventävien toimenpiteiden osalta.
“Finland should continue the work on defining ecological flow, and make sure that this is implemented in all RBDs. The revision of all existing hydropower permits should be done to ensure the achievement of WFD objectives, in particular in relation to ecological flow, fish passes and other mitigation measures.“
3) tunnistaa ja ottaa huomioon VPD:n artiklan 4(7) poikkeamistarpeet vesien tilaa heikentävän toiminnan osalta myös silloin, kun vesistön tila heikkenee erinomaisesta hyvään. Lisäksi tulee tunnistaa ja ottaa huomioon vesien tilaa heikentävässä toiminnassa EU-tuomioistuimen päätös ns. Weser-tapauksessa (C-461/13).
“The issue that expected deterioration from high to good status may not trigger an Article 4(7) assessment is an issue of concern. Finland needs to ensure a thorough assessment of proposed new modifications in line with the requirements of the WFD and as further specified by the Judgment of the European Court of Justice in case C-461/13.”
Mitä tämä tarkoittaa?
Ympäristön tilan seurantaan pintavesien osalta tarvitaan Suomessa lisää resursseja (kohta 1). Ympäristöhallinnon resursseja on vähennetty jo pitkään, mutta kaikkea ei voi hoitaa kaukokartoittamalla, mallintamalla jne. Tarvitaan myös luotettavaa näytteenottoa ja oikeita mittauksia – todellisia ympäristöhavaintoja.
Vesivoimalaitoksiin liittyvä lainsäädäntö tarvitsee mielestäni uudistamista Suomessa ainakin seuraavalla tavalla (kohta 2):
– Kaikkiin vesivoimalaitoksiin saatava kalatalousvelvoitteet, lisäksi vanhoja velvoitteita päivitettävä nykytiedon tasalle
– Suuriin vesivoimalaitoksiin luonnonmukaiset ohitusuomat
– Energiantuotannon kannalta merkitykseltään vähäiset vesivoimalaitokset purettava aiheuttamansa ekologisen haitan vuoksi.
Kohta 3 linkittyy myös Pohjois-Savoon ja Finnpulpin tehdashankkeeseen, jonka ympäristölupaprosessissa ei Weser-tapauksen tulkintavaikutusta ja/tai mahdollista poikkeamistarvetta VPD:n ympäristötavoitteista ole kenties otettu riittävällä tavalla huomioon. Kuitenkin Kallaveden tilan heikentyminen tulevaisuudessa on tunnistettu riski myös POSELYn puolelta, jonka lausunto KHO:lle 4.12.2018 koskien Finnpulpin ympäristöluvasta annettuja valituksia päättyy seuraavasti: “Mikäli Kallaveden lievästi heikentyvä kehityssuunta jatkuu tulevaisuudessa viimeisen vuosikymmenen aikana havaitun kaltaisena ja lisäksi vesistökuormitus lisääntyy uuden hankkeen myötä, on ilmeistä, että vesienhoidon tilatavoitteiden täyttyminen ei ole selviö ilman lisätoimenpiteitä tulevilla vesienhoitokausilla.“
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.