Kunnan tärkein vaikuttamisen paikka on malminetsintälupavaiheessa – ennen varsinaista kaivostoimintaan johtavaa lupaprosessia
Osallistuin tänään Tuusniemellä järjestettyyn kuntalaisiltaan, joka koski Oy Fennoscandian Resources Ab:n suunnittelemaa malminetsintää. Yhtiö on jättänyt Tukesille (turvallisuus- ja kemikaalivirasto) malminetsintälupahakemuksen, joka kohdistuu reilun 700 hehtaarin alueelle Tuusniemen eteläosaan ekologiselta tilaltaan erinomaisessa kunnossa olevien Suvasveden ja Juojärven väliselle kannakselle Rääpysjärven läheisyyteen. Yhtiön tarkoituksena on etsiä alueelta grafiittia. Malminetsintäalueen läpi virtaa Koirajoki, jota on juuri virtavesikunnostuksin ennallistettu, ja johon on pyritty palauttamaan mäti-istutuksin erittäin uhanalaista Vuoksen taimenkantaa. Suvasveden saariston Natura-alue sijaitsee muutaman kilometrin päässä. Kohdealueen ja sen lähiympäristön ainutlaatuisuus tuli itselleni tutuksi mökkeillessäni, veneillessäni ja kalastaessani alueella viime kesänä reilun kahden viikon ajan.
Paikallisten ihmisten yksityisen omaisuuden suoja on tällaisessa tilanteessa valitettavan heikko. Malminetsintä luo alueelle epävarmuutta maankäytön tulevaisuuden suhteen, joka voi johtaa esim. vapaa-ajan asuntojen kysynnän laskuun jo ennen mahdollisen kaivoksen avaamista. Mikäli malminetsinnässä löytyisi hyödynnettävissä oleva malmio, jatkuu kaivoksen perustamiseen tähtäävä prosessi kaivosluvan hakemisella ja ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) käynnistymisellä. Kaivostoiminnalla on usein merkittäviä pinta- ja pohjavesivaikutuksia, eikä omasta mielestäni kyseiselle alueelle ole mahdollista sovittaa yhteen kaivostoimintaa ja alueen merkittäviä luontoarvoja. Kaivostoiminta voi jättää jälkeensä ympäristöä vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja, kuormittavan alueen, johon verrattuna talousvaikutukset jäisivät ajallisesti lyhyeksi.
Mikäli kunnan intresseissä on pitkällä aikavälillä painottaa kyseiselle alueelle muita toimintoja kuin kaivostoimintaa, tulisi se jo nyt malminetsinnän lupahakemusvaiheessa tuoda vahvasti esille. Lainsäädäntömme puitteissa kunta on nähdäkseni ainoa taho, joka voi pysäyttää asian etenemisen malminetsintää koskevassa lupahakemusvaiheessa. Kaivoslain (621/2011) 46 § 1 mom. kohta 7) mukaan malminetsintälupaa ei saa myöntää alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä. Sen jälkeen, kun malminetsintää harjoittava yhtiö on jo investoinut alueelle, on kielteisen kannan ottaminen huomattavasti vaikeampaa, kuten olemme saaneet Kuusamon Juomasuon tapauksen osalta huomata. Pohjois-Savon maakuntakaavassa malminetsintälupahakemuksen kohdealue on osin merkitty ”vesimatkailun kehittämisalueeksi”. Kyseisellä kaavamerkinnällä osoitetaan alueet, joiden kehittämistarpeet kohdistuvat ensisijaisesti järviluontoon liittyvien aktiviteettien, kuten järvimatkailun, veneilyn, melonnan ja kalastuksen edistämiseen. Alueella on myös voimassa Suvas-Kosulan rantaosayleiskaava, jonka Tuusniemen kunnanvaltuusto on hyväksynyt 1.6.2004. Kaivostoiminta olisi selkeässä ristiriidassa maakuntakaavassa mainittuihin kehittämistarpeisiin sekä alueelle laadittuun rantaosayleiskaavaan nähden.
Toivon, että Tuusniemen kunta ottaa hankkeeseen kielteisen kannan, ja tätä ympäristöltään herkkää aluetta koskevat kaivostoimintaan liittyvät suunnitelmat eivät etene malminetsintävaiheeseen. Juojärven, Suvasveden ja Heinäveden reitin alueella säilyneet hiljaisuus ja vesistöjen puhtaus ovat vaalimisen arvoisia.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.