Tuotantokapasiteetin moninkertaistaminen lisää metsäteollisuuden päästöjä hyvästä vesienkäsittelystä huolimatta
Finnpulpin hallituksen puheenjohtaja Niilo Pellonmaa on 16.8. laatinut blogikirjoituksen Finnpulpin kotisivulle otsikolla “Metsäteollisuus ennen ja nyt” (http://www.finnpulp.fi/…/Mets%C3%A4teollisuus_ennen_ja_nyt.…). Kommentoisin sitä seuraavasti:
Viennin merkitys Suomen taloudelle on tosiaan suuri ja metsäteollisuus on osaltaan ollut Suomen talouden kivijalkoja ja hyvinvoinnin tuojia. Metsäteollisuuden vesienkäsittely tuotettua sellutonnia kohti on myös parantunut huomattavasti viimeisen 25 vuoden aikana (https://www.metsateollisuus.fi/tilastot/ymparisto/). Tärkeää on kuitenkin huomata, että nykyään suunniteltavat megaluokan sellutehtaat ovat tuotannoltaan jopa 2-3 kertaa suurempia kuin aiemmin, ja tämä tuotantomäärän kasvattaminen syö osaltaan kehittyneemmän vesienkäsittelyn tuomaa ympäristöhyötyä. Päästömäärät kasvavat, kun tuotantomäärä kasvaa. Hyvästäkin vesienkäsittelystä huolimatta myös Finnpulpin kokonaispäästömäärä pysyy korkealla tasolla, sillä tehtaan tuotantomäärä on maailman suurin. Viime vuosikymmenien aikana parantuneesta vesienkäsittelystä kuuluu kiitos varmastikin myös kiristyneelle lainsäädännölle; osakeyhtiöt eivät ole tehneet vesiensuojelullisia toimenpiteitä pelkästään hyvää hyvyyttään. Joka tapauksessa Suomessa sellutehtaiden vesienkäsittelyteknologia on nykyään käsittääkseni yleisesti ottaen hyvällä tasolla, jos muualle maailmaan vertaa. Finnpulpin hankkeen osalta ongelmia tuo edellä mainittu tehtaan kokoluokka ja sen kaavailtu sijoituspaikka yli 100 000 asukkaan kaupungin vieressä.
Ei liene myöskään mahdollista, että teknologia edelleen kehittyy loputtomiin ja päästöt tuotettua sellutonnia kohden tippuvat jatkossakin aina vaan enemmän. Suomessa on päästy jo aiemmin esim. Stora Enson Enocellilla niin hyvään puhdistustasoon, että kyseisen laitoksen aiempia luparajoja vuodelta 2006 on täytynyt uusimman BAT-vertailuasiakirjan pohjalta löyhentää vesistöpäästöjen tiettyjen parametrien osalta vuoden 2016 ympäristölupapäätöksessä. Vesienkäsittelyn vaatimuksista on siis menty luparajojen osalta taaksepäin tietyissä tapauksissa. Viranomainen ei voi vaatia enempää puhdistustehoa kuin lainsäädäntö ja EU:n BAT-vertailuasiakirja mahdollistavat.
Pellonmaan kirjoituksessa luvataan avata elokuun aikana Finnpulpin verkkosivuille osio, jossa jokainen voi tutustua Finnpulpin ympäristöluvassa määrättyihin päästörajoituksiin. Se on näemmä eilen 31.8. avautunut: http://www.finnpulp.fi/ymparistovaikutusten-arviointi.html
Yllä mainitulla sivustolla asiat lähtökohtaisesti pyritään luonnollisesti esittämään asiat yhtiölle edullisella tavalla, eikä esim. sulfaattimääristä ole lainkaan mainintaa. Sivustolla mm. lukee: ”Ympäristövaikutusraportin mukaan pitoisuusmuutokset tulevat olemaan pieniä, eikä niillä näin katsota olevan merkityksellisiä vaikutuksia veden laatuun tai käyttötarkoitukseen.”
Toisaalla taas ympäristöluvan myöntänyt viranomainen (ISAVI) toteaa lupapäätöksen perusteluissa: ”Veden fosforipitoisuuden kasvu ja sen seurauksena vesistön rehevöityminen ja perustuotannon kasvu saattaisivat aiheuttaa Kallaveden ekologisen tilan muutoksen tyydyttävään tilaan. —- Biotuotetehtaan aiheuttama vesistökuormitus on merkittävä ja siitä erityisesti Kallaveden Kelloselälle voi aiheutua pitkäkestoisia muutoksia vesialueen rehevyystasoon ja pohjan läheisten vesikerrosten happitilanteeseen vaikka toiminta lopetettaisiin.”
Luotan itse tässä asiassa enemmän viranomaiseen kuin konsulttiin/toiminnanharjoittajaan.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.