Sähköntuotantotavoista
Vesivoima ei loppupeleissä ole monin paikoin kovin ympäristöystävällistä, vaikka sitä “vihreänä” sähköntuotantomuotona onkin pitkään mainostettu. Helsingin Sanomat kirjoittaa: “Altaiden alle jää metsiä ja muuta kasvillisuutta, joka hajotessaan lisää ilmastoa lämmittävien hiilidioksidin ja metaanin päästöjä ilmakehään. Varoittava tapaus on Curuá-Unan voimala Brasiliassa, jonka patoallas peittää 72 neliökilometrin alueen. Joka vuosi se tuottaa 3,6 kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin, jos sama sähkö tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla, kirjoittavat tutkijat katsauksessaan. —- Vahinko ei rajoitu vain altaiden alle jääviin metsiin vaan ulottuu myös patojen muuttamaan vesiluontoon ja niiden eläimistöön. “
Ei ole montaakaan vuosikymmentä, kun Suomessakin ihmisiä pakkomuutettiin Lokan tekoaltaan tieltä. Edelleenkin on tahoja, jotka haikailevat Lappiin 237 km2 Vuotoksen allasta, vaikka täällä matalien korkeuserojen maassa sähköntuotannollinen vesivoimapotentiaali on yleisesti ottaen alhainen suhteessa rakentamisen aiheuttamaan ekologiseen ja sosiaaliseen haittaan.
Jollain tavalla sähköä kuitenkin täytyy tuottaa. Aurinko- ja tietyin varauksin tuulivoima ovat toimivia ratkaisuja, mutta tuottavat suhteellisen vähän energiaa. Itse kannatan vihreiden puoluekannasta poiketen ydinvoimaa. Fortumille olisi pitänyt myöntää lupa Loviisa 3:lle – alueella on infra jo valmiina. Järjettömintä olisi, että alue hiljenee 2030, kun Loviisa 2 reaktorin lupa päättyy. Fennovoiman Pyhäjoen hanketta en kannata. Siinä lienee aluepolitiikka vaikuttanut taustalla.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.