Korkeakoulujen pääsykoeuudistuksesta
Helsingin Sanomat kirjoittaa korkeakoulujen pääsykoeuudistuksesta. YO-kirjoitusten arvosanojen merkityksen lisääminen pääsykoemenestyksen painoarvon kustannuksella on mielestäni valinnanvapauden kannalta huono asia, eikä tuottaisi parasta mahdollista opiskelijamateriaalia korkeakouluihin. Paine päättää oman työelämän tulevaisuuden suunnasta jo lukioikäisenä kasvaisi. Tämä olisi kaiken kaikkiaan huono uudistus.
Kuten jutussakin todetaan: ”Kaikilla lukio ei suju suunnitellusti. Heikko ylioppilastodistus voi jatkossa sulkea ovia lahjakkaalta nuorelta, joka innostuu opiskelusta vasta lukion jälkeen – – – – Viime vuoden lääketieteellisen pääsykokeissa tehtiin simulaatio, jossa sisäänpäässeiden naisten määrä olisi kasvanut huomattavasti, jos hakijat olisi valittu pelkän ylioppilastodistuksen perusteella”.
Uudistus siis heikentäisi ”myöhännäisherännäisten” (miesten) mahdollisuuksia päästä jatkossa opiskelemaan korkeakouluun. Lukiossa pärjääminen ei välttämättä kerro mitään sopivuudesta valitulle opiskelualalle. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa moni joutuu myös aikuisiällä vaihtamaan alaa, eikä sitä tulisi vaikeuttaa.
Jutussa kritisoitu pääsykokeiden raskaus riippunee myös opintojen alasta ja osin myös opiskelijan henkilökohtaisista ominaisuuksista/opiskelutekniikasta. Opintojen alkaessa täytyy joka tapauksessa pystyä omaksumaan suuria määriä tietoa ja hyppäys lukiokirjoista (mahdollisesti englanninkielisiin) tiiliskiviin on todennäköisesti entistä isompi ilman pääsykokeita.
”Välivuosikulttuuria voi olla vaikea muuttaa politiikan keinoin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 uusista ylioppilaista vain noin kolmasosa jatkoi heti korkeakouluun. Osa nuorista viettää välivuosia tahtomattaan, osa omasta halusta.”
Yllä mainittu ”vain noin kolmasosa” johtuu osaltaan myös siitä, että suuri osa uusista ylioppilaista lähtee lukion jälkeen suorittamaan asevelvollisuuttaan. Miksi ”välivuosikulttuuria” edes täytyisi muuttaa? Mikä ongelma välivuodessa on, jos nuori kerää elämänkokemusta, mahdollisesti matkustelee ja tekee töitä. Opiskeluaikanakin yhä useampi tekee töitä, koska opintotuki ei etenkään viime leikkausten jälkeen riitä elämiseen.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.