Puijosta jälleen kerran
Savon Sanomissa oli jälleen asiaa Puijon kehittämisestä ja eri hankkeiden vastustuksesta. Mielestäni tässä ei nyt nähdä metsää puilta. Puijon ainutlaatuisuus on sen vanhoissa metsissä – muutoin se on kuin mikä tahansa mäki Suomessa järvimaisemineen. Siksi vanhojen puiden kaatamisia vastustetaan. Tampereella on Pyynikki, Jyväskylässä harju jne. Miten Puijo eroaa näistä? Jos haluan mennä P-Savossa yli satavuotiasta puustoa sisältävään yli 1km2 metsään, niin mihin menen? Karttaa kun alkaa katsomaan, niin kohteita on vaikea löytää. Matkailun kehittämisessäkin täytyisi pitää realiteetit mukana haaveilun sijaan: ei Puijo, mäki Kuopiossa, pysty kilpailemaan aasialaisista matkustajista edes Lapin eri kohteiden (esim. Levi, Ylläs, Saariselkä) kanssa. Miten hotellin rakentaminen Puijon päälle lisäisi turismia Kuopioon verrattuna siihen, että se rakennettaisiin vaikka Savilahteen? Millaisista ihmismääristä puhutaan ja millainen taloudellinen nettovaikutus sillä olisi? Jos saadaan ”x” määrä rahaa, kun uhrataan ”y” määrä P-Savon alueella yhä hupenevammaksi luonnonvaraksi käyvää vanhaa metsää, niin olisi hyvä ensin arvioida millaisista summista ”x” voisi parhaimmillaan koostua. Miksi kansainväliset matkustajat tulisivat katsomaan mäkeä ja järvimaisemaa Kuopioon, jos he voivat mennä vaikka Åreen laskemaan tai Tromssaan katsomaan vuonoja? Ulkomaille suunnatussa matkailumarkkinoinnissa tulisi pyrkiä markkinoimaan suuria kokonaisuuksia kuntien yhteisvoimin (esim. Lappi, Itä-Suomi – LakeFinland) sen sijaan, että jokainen kunta laittaa rahaa omien pikkukohteidensa markkinointiin. Suomalaisessa matkailumarkkinoinnissa myydään tyypillisesti käsittääkseni hiljaisuutta ja puhdasta koskematonta luontoa. Ensimmäistä meillä kyllä löytyy alhaisesta väkiluvusta johtuen, mutta jälkimmäistä yhä vähenevissä määrin mm. nykyisen biotalousbuumin myötä. Puijo on ihan kiva kohde kotimaan matkailijoille, mutta maan sisäisessäkin matkailussa kilpailijana ovat esim. kansallispuistot (kuten vaikka Koli), joiden palveluita ja luontotaloja valtio ylläpitää. Puhtaalla luonnolla markkinointi muuttuu entistä vaikeammaksi, mikäli Finnpulp valmistuu, koska Kallavesi kärsii sinileväkukinnoista kesäisin jo nyt, ja haitallisten sinilevälajien osuus on ollut vuoden 2016 tutkimusaineistojen mukaan kasvussa. Pitäisi suojella sitä vähää, mitä jäljellä on, ja tajuta sen ainutlaatuisuus.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.