Lajittelulla on väliä – sekajätteestäsi tuotetaan sähköä ja lämpöä
Kävin pari viikkoa sitten Riikinvoiman ekovoimalaitoksella (http://riikinvoima.fi/), joka tuottaa sekajätteestä sähköä ja kaukolämpöä polttamalla jätettä leijupetikattilassa vajaan 900 asteen lämpötilassa. Laitos (54 MW) tuottaa sähköä 6000 omakotitalolle ja kaukolämpöä 10 000 omakotitalolle. Riikinvoiman toiminta-alueeseen kuuluu yhteensä 57 itä- ja keskisuomalaista sekä kainuulaista kuntaa, joista laitokselle kulkeutuu poltettavaksi noin 640 000 asukkaan sekajätteet – myös kuopiolaisten sekajätteet. Laitoksen jätteenpolttokapasiteetti on 145 000 tonnia vuodessa. Lainsäädännöllisenä taustana voimalan rakentamiselle on ollut mm. orgaanisen jätteen sijoituskielto kaatopaikoille, joka astui voimaan 1.1.2016. Nykyään ”kaatopaikoille” (nykyterminä ehkäpä ennemmin jätekeskus) ohjautuu pysyvästi sijoitettavaksi vain ei-hyödynnettäväksi/kierrätettäväksi/polttoon kelpaava jäte, kuten esim. korkeita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät tuhka-, betoni- ja asfalttijätteet, joita ei ole voitu hyödyntää esim. maarakentamisessa.
Riikinvoiman laitos on suunniteltu polttamaan ns. syntypaikkalajiteltua sekajätettä, josta on lajiteltu pois hyödynnettävät ja kierrätettävät jätejakeet, kuten biojätteet, paperi, kartonki, pahvi, metalli ja lasi. Myös muovipakkaukset on sekajätteeseen laittamisen sijaan mahdollista nykyään kierrättää. Tämä olisi jätelain mukaisen hierarkian mukaan itse asiassa ensisijaista polttamiseen nähden. Eri jätejakeiden lajittelu on sekajätteen polttohyödyntämisen kokonaisuudessa kuntalaisten ja yritysten tehtävä.
Tällä hetkellä laitokselle päätyvän sekajätteen joukossa on turhan paljon biojätettä, joka olisi viisaampaa kerätä (ainakin taajamista) biokaasulaitoksille jalostettavaksi lannoitteeksi ja energiaksi, tai vaihtoehtoisesti hyödyntää kompostoimalla omalla kiinteistöllä. Sekajätteen joukossa oleva biojäte aiheuttaa voimalaitoksella hygieniahaittaa, laskee poltettavan jätteen lämpöarvoa ja vaikeuttaa sen paalaamista biojätteessä olevan kosteuden takia. Myös metallijätettä kertyy laitokselle noin 380 tonnia vuodessa. Metallit pystytään erottelemaan sekajätteestä mekaanisesti ja magneettisesti ennen polttokattilaa, mutta isot ja raskaat metalliesineet voivat silti rikkoa laitoksen esikäsittelylinjaston, joka pahimmassa tapauksessa voi aiheuttaa laitoksen toiminnan keskeytymisen. Riikinvoiman laitokselle päätyy jätteitä, jotka vaikuttaisivat olevan mm. autokorjaamotoiminnasta peräisin. Myös Keski-Uudellamaalla autokorjaamoiden jätteidenkäsittelyssä olisi Helsingin Sanomien jutun mukaan parantamisen varaa: http://www.hs.fi/paivanlehti/01042017/art-2000005150245.html. Suuret metallikappaleet, auton osat jne. eivät kuulu poltettavaksi ohjautuvan sekajätteen joukkoon.
Ps. Jätteiden lajittelua olisi hyvä huomioida jo kotitalouksien keittiöiden suunnitteluvaiheessa, jotta eri jätejakeita varten olisi riittävästi kaapistotilaa. Uusissakaan asunnoissa tätä ei oman kokemukseni mukaan oteta kovinkaan hyvin huomioon, vanhoista puhumattakaan.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.