Ympäristön
Suomi on väkiluvultaan pieni maa, mutta osaamisyhteiskunta. Suomalaisen hyvinvointivaltion yhtenä perustana on ollut koulutuksen korkea taso ja sen maksuttomuus kaikille lähtökohdista riippumatta. Koulutukseen tulee panostaa, sillä uudet innovaatiot ja tulevat vientituotteet syntyvät sen kautta. Uutiset suomalaislasten heikentyneistä oppimistuloksista ovatkin huolestuttavia. Koko opintiehen varhaiskasvatuksesta peruskouluun, toiseen asteeseen, korkeakouluihin ja tutkimukseen täytyy panostaa aiempaa enemmän. Valtavasti kehitettävää on myös eri tukijärjestelmien yhteensovittamisessa työssäolon, työttömyyden ja opiskelun limittyessä.
- Varhaiskasvatukseen panostettava.
- Riittävän pienet ryhmäkoot turvattava, jotta oppilaan yksilöllinen ohjaaminen ja työskentelyrauha mahdollistetaan. Samalla kouluviihtyvyys ja hyvinvointi paranee.
- Ympäristö- ja kestävyyskysymysten opetukseen otettava nykyistä vahvempi ote. Kestävyyskasvatuksen riittävä määrä ja laajuus perusopetuksessa ja lukioissa varmistettava.
- Maksuton korkeakoulutus tarjottava myös jatkossa.
- Opintotuen tulorajat poistettava – opintojensa ohessa töissä käyvä opiskelija ansaitsee kannustusta, ei opintotuen takaisinperintää.
- TKI-rahoitus nostettava vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
- Elinikäistä oppimista tuettava – mm. kansalaisopistojen riittävä rahoitus turvattava.
- Sosiaaliturvajärjestelmä uudistettava – itsensä kehittämisen ja työnteon tulisi kannattaa aina. Kohti perustuloa.